Hella Wuolijoki

Vankilassa sotavuosina kirjoitetussa muistelmateoksessa kirjailija palaa muistoihinsa ystävistään ja aikalaistaiteilijoistaan. Huomio kiinnittyy erityisesti runoilija Eino Leinoon ja lehtimies Gustaf Mattssoniin. Kirjoitukset tarjoavat henkilökohtaisia näkymiä Suomen kulttuurielämään ja kirjoittajan omiin kokemuksiin.

Neljänäytöksinen näytelmä sijoittuu vuoden 1918 sisällissodan Helsinkiin. Se käsittelee poliittista valtataistelua ja eri osapuolten välisiä ristiriitoja senaatissa, kansanvaltuuskunnassa ja vankilassa. Teos tarkastelee yksilön asemaa lain ja järjestyksen murtuessa.

Niskavuori-sarjan päätösosa sijoittuu jatkosodan loppuun ja rauhan ajan alkuun. Näytelmässä seurataan suvun ja suurtilan kohtaloita murrosvaiheessa, kun sota ja yhteiskunnalliset muutokset koettelevat perinteistä elämänmenoa.

Hämeeseen 1880-luvulle sijoittuva näytelmä kuvaa Loviisan tuloa Niskavuoren emännäksi. Teos käsittelee suvun kunniaa, suurtilan pitoa ja kolmiodraamaa, joka syntyy isäntä Juhanin ja meijerska Malviinan välisestä suhteesta.

Niskavuori-sarjaan kuuluva näytelmä seuraa ylpeän Hetan ja renki-Akustin elämää Muumäen tilalla. Kahdeksan kuvaelman aikana nähdään perheen vaiheita, tilan kasvua ja sosiaalista nousua 1800-luvun lopulta aina 1920-luvun alkuun saakka.

Hämäläiseen suurtilaan sijoittuva draama käsittelee perinteiden ja tunteiden törmäystä. Isäntä Aarne ajautuu aviokriisiin vaimonsa Martan ja uuden opettajan Ilonan välillä, kun taas vanha emäntä yrittää pitää suvun mainetta ja perintöä pystyssä.

Niskavuori-sarjan toisessa osassa seurataan mahtitilan elämää sen jälkeen, kun Aarne on jättänyt vaimonsa Martan ja muuttanut Helsinkiin Ilonan kanssa. Näytelmässä vanhaemäntä Loviisa pyrkii turvaamaan suvun perinnön ja tilan jatkuvuuden, kun Martan uudet ratkaisut uhkaavat Niskavuoren tulevaisuutta.

Yksinäytöksinen hämäläisnäytelmä sijoittuu Järvelän taloon sateisena toukokuun iltana. Tarina seuraa talon väen ja työhön otetun ojanpistäjän, Antti Nurmen, kohtaamisia. Teos kuvaa maaseudun arkea ja suhtautumista kulkurielämää viettävään työmieheen.

Muistelmateos sisältää tuokiokuvia ja havaintoja vankila-ajalta toisen maailmansodan loppuvuosilta. Kirjoittaja kuvaa kokemuksiaan tutkintavankeudessa, odotustaan mahdollisesta kuolemantuomiosta sekä lyhyitä kohtaamisiaan muiden vankien kanssa.

Maalta Helsinkiin muuttava Hulda Juurakko päätyy kotiapulaiseksi tuomari Soratien talouteen. Työnsä ohella Hulda opiskelee intohimoisesti ja nousee lopulta sivistyneeksi yhteiskunnalliseksi vaikuttajaksi, haastaen samalla vallitsevat luokkarajat ja asenteet.

Wuolijoen vankilassa kirjoittama muistelmateos kuvaa hänen nuoruusvuosiaan ja kouluaikaansa Virossa 1900-luvun alussa. Teos valottaa Tarton opiskelijaelämää, heräävää poliittista tietoisuutta sekä kirjoittajan perhetaustaa ja ystävyyssuhteita.

Wuolijoen muistelmateos kuvaa nuoren virolaistytön opiskeluvuosia ja itsenäistymistä 1900-luvun alun Helsingissä. Teos valottaa samalla ajan poliittista kuohuntaa, vuoden 1905 suurlakkoa sekä kirjailijan verkostoitumista suomalaisiin kulttuuripiireihin.

Muistelmateos kuvaa kirjoittajan elämän murrosvaiheita vuosina 1908–1918. Teos käsittelee perhe-elämää, poliittista vaikuttamista ja uran alkua liikenaisena maailmansodan ja vallankumouksen keskellä. Se on kolmas osa laajemmasta omaelämäkerrallisesta sarjasta.

Harmaalahden kartanoon sijoittuva näytelmä kuvaa sisäkkö Justiinaa, joka on kasvattanut kartanon isännän aviottoman pojan yksin. Teos käsittelee luokkayhteiskunnan rakenteita, naisen asemaa ja moraalista selkärankaa tilanteessa, jossa menneisyyden salaisuudet kohtaavat nykyhetken.