- Alkuperä
- Käännöslaina
- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan esi yhteydessä
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 4 muuta kieltä
Lähtökohtana lähinnä ruotsin förgrädda ’esikypsentää’, englannin pre-bake ’esipaistaa’, saksan vorbraten, vorbacken ’esipaistaa’ jne., joissa för-, pre- ja vor ’esi-’.
Vastineet sukukielissä (10 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | esi ’etupuoli; heinälakeinen’, etemp ’kauemmaksi’, etemmälle ’edemmäksi’, etes ’eteenpäin’, ettēvä ’etevä’, etimäin ’etumainen’, ēl ’edellä’, ēlt ’edeltä’, ēllē ’edelleen’, ēs ’edellä, edessä’, ēst ’edestä’ |
|---|---|
| karjala | esi ’etupuoli, edusta, jkn edessä oleva’, esin ’päin, kohti’, eteh ’eteen’, esih ’esille’; iellä, ‑ltä, ‑lle ’edellä, edeltä, edelle; ennen, ensin jne.’, iessä, ‑stä ’edessä, edestä’; etempeänä ’edempänä’, ez(i)mäine ’ensimmäinen’, etevä ’viikatteesta, jossa terän ja varren muodostama kulma on tylppä, (ihmisestä) puoleensavetävä; itselleen anastava’, etine ’etu-; (niitto)lakeinen’ |
| lyydi | edel ’edellä, ennen; eteen’, edes ’edessä’, edemba ’lähemmäksi’, ežmäi ’ensin’, ežmäińe ’ensimmäinen’ |
| vepsä | eźi ’etuosa’, (mon.) ede̮d ’lakeinen, etu (niitettäessä jne.)’, ede̮s ’edessä, edellä’, ede̮l ’edellä, ennen’, ede̮he ’edelle, eteen’, ede̮le̮, ede̮mba ’kauemmas, eteenpäin’, ede̮ĺińe ’edellinen, entinen’, eźińe, ed́ińe ’etu-, etumainen’, ezmäi ’ensin’, ezmäińe ’ensimmäinen’ |
| vatja | esi ’edus’, ēzä ’edessä’, etē ’eteen’, eüz ’edus’, esimein ’ensimmäinen’ |
| viro | esi ’edus, esi; laes, leikkuukaista’, ees ’edessä’, eest ’edestä; puolesta; tähden; sitten’, ette ’eteen; ennakolta; esille’, eel, eelt, eele ’edellä, -ltä, ‑lle’, edeneda ’edistyä, kehittyä’, edev ’turhamainen; viisasteleva’, esimene ’ensimmäinen, ensi’, esineda (uud.) ’esiintyä’ |
| liivi | jeʾd, jeʾddi ’edessä oleva’, eʾd́d́i ’etinen; eteinen; etu-’, jeʾddə ’eteen, esiin; ennakolta’, eʾžmi, eʾižmi ’ensimmäinen’ |
(luulajansaame ietis, ätas ’edes, vähintään, ainakin’ ← suomi edes)
Kaukaisemmissa sukukielissä
| etelämansi | etelämansi itämansi länsimansi il, pohjoismansi ēl(a) ’eteenpäin’, itämansi pohjoismansi ēlən, länsimansi ilən, jälən ’edessä, edempänä’, itämansi ēlt, länsimansi īlt ’edeltä, aikaisemmin’ |
|---|---|
| itähanti | itähanti ilə ’eteenpäin, edemmäs’, etelähanti jet ’vieras, syrjäinen’, jetə ’pois’, pohjoishanti jeᴧ ’etemmäs; pois; syrjään’, itähanti iᴧpi, etelähanti itpə, jetpə, pohjoishanti jeᴧpĭ ’etupuoli’ |
| unkari | elő ’esi-’, elől ’edellä, edessä’, előre ’eteenpäin, edelle; ennen’, előtt ’edessä, edellä, ennen’ |
Samaa juurta olevia sanoja
- esi1580
- esikuva
- ‑merkki
- ‑mies
- ‑puhe
- ‑rippu1510
- eteen
- edessä
- ‑stä
- edelle
- ‑llä
- ‑ltä
- edemmä(s)
- ‑mmäksi
- ‑mpänä
- edes1510
- etinen1580
- eteinen1786
- edellinen1510
- edeltää
- edetä
- edistää1770
- edistyä1786
- edistys1776
- esikko
- esikoinen1510
- esimäinen
- etevä
- esine1842
- esittää1853
Lainalähde: ? ← germaaninen *bā-ja-, vertaa muinaisyläsaksa bā(j)en ’lämmittää, hautoa’, keskiyläsaksa bæjen, nykysaksa bähen ’sama merkitys, paahtaa, paistaa’; selitys perustuu oletukseen, että germaaninen johdinaines on kantasuomessa korvattu omaperäisellä johtimella ‑ista-.
Toisaalta huomattakoon
Vastineet sukukielissä (7 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | paistā ’paistaa’, paistua ’paistua’, paisse (g. paistīn) ’paiste; paisti’, paissikas ’paisti’, paissikkain ’sama merkitys’ |
|---|---|
| karjala | paistoa ’paistaa’, paistuo ’paistua; ahavoitua; rakastua, kiintyä’, paissuttoa ’saada rakastumaan (taikakeinoin)’, paisse ’paiste; paisti’, paissos ’paisto; paistos’, paissikas ’paistikas’, paissinpiiroa ’uunissa paistettu piirakka’ |
| lyydi | paštada ’paistaa; loistaa’, paštuda ’paistua; rakastua (taikakeinojen avulla)’, paštuttada ’saada rakastumaan (taikakeinoin)’, pašt́ikaz ’(nauris)paistikas’ |
| vepsä | paštta ’paistaa’, pašttakse̮ ’paistua’, paštuda ’sama merkitys’, pašt́ikaz ’(nauris)paistikas’ |
| vatja | paissā(g) ’paistaa’, paise̮ (g. paissē̮) ’(päivän)paiste’, paissi ’paisti’ |
| viro | paista ’loistaa, näkyä; (murt.) lämmittää, kypsentää’, paiste ’paiste, loiste, loimu’, (murt.) paistuma ’kypsyä; (Wied) tulla näkyviin’ |
| liivi | paistə ’loistaa, paistaa, näkyä’ |
Vertailukohtia
| inkeroinen | paisse (g. paistīn) ’paise, turvotus’, paissettua ’turvota, ajettua’, paistuksis ’turvonneena’ |
|---|---|
| vepsä | pašt́ikaz ’mustelma’ |
| vatja | (vatjan Kukkosin murre) paisse ’paise’, paissettua ’ajettua’ |
| viro | paiste ’turvotus’, paistetada ’ajettua, turvota’ |
| liivi | pāistig ’kasvain; ajos’, paistə (prs. pāistab) ’paisua’ |
jotka tosin voivat olla varsin myöhäistä sekaantumaa, mutta osoittavat kuitenkin, että yhtymäkohtia on myös s.v. paisua Aiemmin on esitetty vertailuja moniin etäsukukielten sanoihin, joista tähän yhteyteen kuuluvat itämerensuomi lainoina pohjoissaame baiˈtet (uumajansaame piitimensaame luulajansaame inarinsaame koltansaame kildininsaame turjansaame) ’paistaa, loistaa, kypsentää’ (← kantasuomi) ja pohjoissaame baisˈtet (luulajansaame) ’paistaa (pannussa)’ (← suomi). Samaa germaanista alkuperää on myös paattua, katso tätä.