pur­kau­tu­a

verbi/ˈpurkɑu̯tuɑˣ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

pur-kau-tu-a (3 tavua) · 9 kirjainta · Suomen kielen 5 806. yleisin sana

Johdettu sanasta: purkaa

Merkitykset

  1. syöstä laavaa (tulivuoresta)
  2. tyhjentää sisältönsä
  3. vähentyä, tulla käytetyksi (sähkövarauksesta)
  4. avautua rakenteitaan myöten, hajota
  5. kumoutua (esim. sopimuksesta)
  6. (kuva)päästä valloilleen (tunteista, ajatuksista, jännityksestä tms.)

Synonyymit ja vastakohtasanat

Vastakohtasanat

Esimerkkilauseet

Silloin kyyneltulva purkautuu esille, ikuinen, lohduttava kevätsade, aina uusi nautinto, jonka ymmärtää ainoastaan ja yksinomaan äiti.
— Juho Koskimaa, Elämää katsellessa
Kiihtynyt mielentilani purkautui nyt yhtäkkiä sanoiksi: "Pelätkööt ne", huusin minä, "pelätkööt ne, joiden omallatunnolla on hirmutöitä, juuri mainitsemianne nimiä, minulla ei ole niiden kanssa mitään tekemistä".
— E.T.A. Hoffmann, Outo intohimo
Se sisältää ainoastaan polttokammion, jossa ajoaine palaa, ja suuttimen, josta palokaasut purkautuvat ulos.
— Wikipedia: Rakettimoottori

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan purkautua lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Etymologia

Sanakirjassa
Johdos, käsitellään sanan purkaa yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vatja, viro, liivi
Vastineet sukukielissä (6 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenpurkā ’purkaa; ratkoa, hajottaa’
karjalapurkoa ’sama merkitys; tyhjentää, purkaa kuormaa; perata, puhdistaa’, purkavuo ’tulla puretuksi, peruuntua’
lyydipurgada ’purkaa’
vatjapurkā ’sama merkitys’
viromurt. (Wied) pureta (prs. purgen) ’tyhjentää’ (ainakin murt. purata (prs. purgan) ’purkaa, hajottaa’ ilmeisesti ← suomi)
liivipurgə ’tyhjentää (verkkoa kaloista)’

(suomi → pohjoissaame burˈget ’peruuttaa kauppa; penkoa; tutkia’, nykyruotsi murt. Suomi pork(a) ’purkaa (kuormaa, saumaa)’)

Kaukaisemmissa sukukielissä

–? saame borˈge ’poron karvanvaihto; karvanvaihdon aika; poron lyhyt syyskarva’ (voi kuulua tähän, jos alkumerk. on ’karvanluonti’; itämerensuomalaisella taholla se voisi olla ’päästää irti, pudottaa’, merk:n puolesta vertaa luoda1, sato)
–?? länsimari pə̑rγeδäm, itämari purγeδam ’kaivaa, penkoa, myllertää’.

Mikäli marin sana on toista alkuperää, voidaan itämerensuomi purkaa ja saame *purka sanojen ehkä katsoa kuuluvan s.v. purku main. sanojen yhteyteen (merk. ’sataa, pyryttää’ → ’pudottaa, päästää (irti)’).

Samaa juurta olevia sanoja

Yhdyssanat ja johdokset

Liittyvät sanat

Käännökset

  • engl.erupt

Hierarkia

Englanninkieliset vastineet

  • extravasate
  • spew
  • burst forth
  • belch
  • erupt
  • run
  • unravel
  • ladder

Esiintymistiheys

30 683 esiintymää · 11.7 / milj.

Suomi24
11.8
Sanomalehdet
15.6
Aikakauslehdet
10.1
Wikipedia
22.3
Reddit
9.7
Tekstitykset
6.4

Taivutustiedot

Taivutusluokka 52 (sanoa), vokaalivaihtelutyyppi F

Yleisimmät: purkautuu 36 % · purkautua 19 % · purkautui 11 %

MuotoTaivutus
Infinitiivi
Ind. prees. yks. 1.
Ind. imperf. yks. 3.
Kond. prees. yks. 3.
Pot. prees. yks. 3.
Imperat. prees. yks. 3.
Akt. 2. partisiippi
Pass. imperf.

Verbin purkautua taivutus

Indikatiivi

PersoonaPreesensImperfektiPerfektiPluskvamperfekti
minäpurkaudunpurkauduinolen purkautunutolin purkautunut
sinäpurkaudutpurkauduitolet purkautunutolit purkautunut
hänpurkautuupurkautuion purkautunutoli purkautunut
mepurkaudummepurkauduimmeolemme purkautuneetolimme purkautuneet
tepurkauduttepurkauduitteolette purkautuneetolitte purkautuneet
hepurkautuvatpurkautuivatovat purkautuneetolivat purkautuneet
passiivipurkaudutaanpurkauduttiinon purkauduttuoli purkauduttu

Konditionaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäpurkautuisinolisin purkautunut
sinäpurkautuisitolisit purkautunut
hänpurkautuisiolisi purkautunut
mepurkautuisimmeolisimme purkautuneet
tepurkautuisitteolisitte purkautuneet
hepurkautuisivatolisivat purkautuneet
passiivipurkauduttaisiinolisi purkauduttu

Imperatiivi

PersoonaPreesensPerfekti
sinäpurkaudu—
hänpurkautukoonolkoon purkautunut
mepurkautukaamme—
tepurkautukaa—
hepurkautukootolkoot purkautuneet
passiivipurkauduttakoonolkoon purkauduttu

Potentiaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäpurkautunenlienen purkautunut
sinäpurkautunetlienet purkautunut
hänpurkautuneelienee purkautunut
mepurkautunemmelienemme purkautuneet
tepurkautunettelienette purkautuneet
hepurkautunevatlienevät purkautuneet
passiivipurkauduttaneenlienee purkauduttu

Infinitiivit

1. infinitiivipurkautua
1. inf. pitkä muotopurkautuakseen
2. inf. inessiivipurkautuessa
2. inf. inessiivi, passiivipurkauduttaessa
2. inf. instruktiivipurkautuen
3. inf. inessiivipurkautumassa
3. inf. elatiivipurkautumasta
3. inf. illatiivipurkautumaan
3. inf. adessiivipurkautumalla
3. inf. abessiivipurkautumatta
3. inf. instruktiivipurkautuman
4. infinitiivipurkautuminen
5. infinitiivipurkautumaisillaan

Partisiipit

Aktiivin 1. partisiippipurkautuva
Passiivin 1. partisiippipurkauduttava
Aktiivin 2. partisiippipurkautunut
Passiivin 2. partisiippipurkauduttu
Agenttipartisiippipurkautuma
Kieltopartisiippipurkautumaton

Riimit

-uɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Purkautua. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 21.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/purkautua