häivä
substantiivi/ˈhæi̯ʋæ/häi-vä (2 tavua) · 5 kirjainta · Suomen kielen 10 342. yleisin sana
Johdettu sanasta: häivähtää
Merkitys
- pieni määrä, häivähdysei huolen häivää(kään) [= ei pienintäkään murhetta]
Synonyymit
Substantiivit
- hitunen
- rahtunen
- rahtu
- hippunen
- hiukkanen
- hyppysellinen
- hiukka
- hiven
- hiukan
- vähän
- pikkuisen
- murunen
- häivähdys
- tilkka
- kourallinen
- muru
- palanen
- liuska
- pätkä
- värivivahde
- värisävy
- sävy
- vivahde
- paska
- puupenni
- yhtä tyhjän kanssa
- esimerkki
- partikkeli
- subatominen hiukkanen
- roiske
- nokare
- tippa
- hiukkasen
- pisara
- jokunen
- pieni määrä
- ripaus
- sipaus
- piste
- aavistus
- molekyyli
- osanen
- tomuhiukkanen
- leijuma
- pienhiukkanen
Esimerkkilauseet
Kiitän Luojaa lahjasta, kun ei silmill' oo sokean häivää, nähdessä maat, jotka kukkia kantaa, katsoessa kuuta ja taivaan rantaa ja suurta, suloista päivää."Lähemmä, Jumala, sua!"
Kulkeva kuu on ja päivä, meiltä ei koskaan häipyvä kuoleman häivä.Elämä, suuri tuntematon, ei perustu mihinkään ymmärrettävissä olevaan eikä siinä ole järjen häivääkään, kuolema taas on varma ja selkeä - vain elämän mysteeri tekee elämästä elämisen arvoisen.Kollokaatiot
Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan häivä lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.
- Substantiivit
- Verbit
- Adjektiivit
Viimeinenkin epäilyksen häivä isyydestä poistui, kun mies näki lehdestä, kuka Arin äiti on.Sydänpolton vaiva tämä hetken kupliin haihtuuko: liekö häivä sumun häilyn elämämme selitys?Hymyn häivä kävi tohtorin kasvojen yli, mutta hän ei enää mitään selittänyt.Etymologia
1häivä1 – vähäinen jälki jostakin, vivahdus; harso, huntu; kaihi
- Vastineita
- karjala
Luultavasti samaa lähtöä kuin s.v. häipyä main. sanat: häivä voi olla takaperoisjohd. häipyä v:n johdoskorrelaatista häivähtää.
— germaaninen alkuperääkin on esitetty (germaaninen *heuja- (→ *hiuja), vertaa muinaisnorja hý ’untuva, haiven, kasvojen väri’, nykynorja, nykyruotsi hy ’haiven, hipiä’).
2häivä2 – (kielteisissä yhteyksissä:) hyvä, kehuttava
- Alkuperä
- Lainasana (nykyruotsi: häv)
- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan häävi yhteydessä
- Vastineita
- pohjois- eli vienankarjala
- suomihäävi
- nykyruotsihäv ’kelpo, oiva’, muinaisruotsi hæfwer ’kelpo’, nykynorja hæv ’hyödyllinen, kelpo, ripeä’, muinaisnorja hǽfr ’käyttökelpoinen, hyödyllinen’
Vastineet sukukielissä (1 kieli)
Lähisukukielissä
| pohjois- eli vienankarjala | pohjois- eli vienankarjala heävine (← suomi) ’häävi, kehuttava’ (tähän liittynee epäsäännöllisenä rinnakkaismuotona myös suomi hääppöinen ’häävi’) |
|---|
Samaa juurta olevia sanoja
3häivä3 – iso hauki- tai madekoukku; onkilaite (vinosti pohjaan lyöty vapa), jossa on tällainen koukku
- Alkuperä
- Lainasana (ruotsi)
- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan häävi yhteydessä
- Vastineita
- pohjois- eli vienankarjala
Lainalähde: ← ruotsi, nykyruotsi häv-: hävstång ’vipu’, nykynorja havestång ’sama merkitys’, murt. hev, hæv ’kädensija, astian sivussa tai kannessa’, hevel ’kädensija, ripustin, koukku, johon jtak voi ripustaa’.
Liittyvät sanat
Hierarkia
Yläkäsitteet
Englanninkieliset vastineet
- scintilla
Esiintymistiheys
13 654 esiintymää · 5.2 / milj.
Taivutustiedot
Taivutusluokka 10 (koira)
Yleisimmät: häivää 86 % · häivä 10 % · häivän 4 %
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | |
| Genetiivi | |
| Partitiivi | |
| Essiivi | |
| Translatiivi | |
| Inessiivi | |
| Elatiivi | |
| Illatiivi | |
| Adessiivi | |
| Ablatiivi | |
| Allatiivi | |
| Abessiivi |
Riimit
-æiʋæ
Kaikki riimitLähteet
Viittaa tähän artikkeliin
Asiasanasto.fi. (s.a.). Häivä. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 22.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/häivä