- Sanakirjassa
- Yhdyssana, käsitellään sanan terä yhteydessä
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 5 muuta kieltä
katso erikseen tere
Vastineet sukukielissä (11 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | terä ’terä’, teräs ’teräs’ |
|---|---|
| karjala | terä ’(aseen, sukan, käsineen) terä; jyvä, tähkä; kasvu, sato; (kankaan) piedin; järki; tarmo’, teräs ’teräs; äly’, terävä ’terävä; älykäs, etevä, kätevä; nopea’, terenteä ’teroittaa’ |
| lyydi | t́erä ’(työkalun) terä; jyvä; silmäterä’, t́eraz ’teräs’, t́eräu ’terävä’, teretä (prs. terendän) ’teroittaa’ |
| vepsä | t́era ’(työkalun) terä; jyvä, tähkä jyvineen; (kankaan) piedin’, t́eraz ’(kirveen) teräosa tai karkaistu terä’, t́erata ’teroittaa’, t́erav ’terävä’ |
| vatja | terä ’terä; jyvä’, teräz ’teräs’, terässǟ ’teroittaa’, terävä ’terävä’ |
| viro | tera ’terä; jyvä, hitunen’, terav ’terävä, pistävä’, terane ’terävä-älyinen, tarkkaavainen, valpas; tarkka, herkkä’, teras ’teräs’, teritada ’teroittaa’ |
| liivi | tierā ’jyvä, pähkinän ydin; terä’, tierāb ’terve; sukkela, vikkelä’ |
Kaukaisemmissa sukukielissä
| pohjoissaame | pohjoissaame dærre (eteläsaame uumajansaame inarinsaame koltansaame kildininsaame turjansaame) ’(työkalun) terä (N In Ko Kld T); auringon kehrä, säde (N); sauman tere (E U)’ |
|---|---|
| länsimari | länsimari ter, itämari tür ’terä’ |
| – | ? udmurtti tir ’kirves’ |
| – | ? unkari tőr ’tikari; miekka; naskali’; udmurtin ja unkarin sanat kuuluvat tähän yhteyteen merkityksen ’terä(ase)’ perusteella; jos itämerensuomi-saamelaisen sanan merkityksen ytimeksi katsotaan merk. ’laita, reuna’, ovat siihen udmurtin ja unkarin sanojen sijaan yhdistettävissä länsimari ter, itämari tür ’reuna, sivu, laita, särmä, syrjä, ääri, ranta; raja’ |
| udmurtti | dur, dor ’reuna, laita, kylki; puoli; raja’ |
| komi | dor ’reuna, syrjä, särmä; reunus, puoli, taho; terä’ |
. Kyseessä voi olla alkuaan kahden sanan yhteensulautuma (mihin myös komi viittaa): toisaalta ’reuna, laita’ (josta mahdollisesti → ’(auringon) kehrä’, osin myös ’työkalun terä’, sekä johd:na esimerkiksi terska) ja toisaalta ’kärki’ (josta ’jyvä’ (huomaa myös terho), ’silmäterä’, ’(jalka-, sukan) terä’).
Samaa juurta olevia sanoja
Mahdollisesti s.v. terve tai (varsinkin) terä main. sanojen vaikutuksesta syntynyt sanue, johon vertaa myös rehennellä (s.v. rehevä), ärhennellä (katso äreä). Vertaa teristellä (paikoin itämurteet) ’esiintyä uhkaavasti, ärhennellä’ sekä lisäksi teriä (paikoin Karjala) ’pitää kiinni; pysyä seisaallaan (pikkulapsi)’ (vertaa jalkaterä).
Vastineet sukukielissä (1 kieli)
Lähisukukielissä
| karjala | terhakka, ‑o ’reipas, riuska, topakka; rehvakas, kopea’, terhie ’sama merkitys’, terhenteä ’uhkailla, ärhennellä’, terhennelläkseh ’rehennellä, mahtailla; intoilla’. |
|---|