- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan kuuma yhteydessä
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, vatja, viro, liivi
Vastineet sukukielissä (5 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | kūma ’kuuma; kylmä’, kūmeta, kūmentā; kūmattā ’näkyä himmeästi; kuumottaa, kuvastaa’ |
|---|---|
| karjala | kuuma, (Tver Tihvinä) kuhma ’hehkuva, tulipunainen; kuuma’, kuumeta, kuumentoa; kuumottoa ’kumottaa, näkyä kaukaa, häämöttää, pilkottaa, siintää; hohtaa, paistaa tai loistaa himmeästi, säteillä’ |
| vatja | kūma ’kuuma; kuumuus, punahehku’, kūme̮ttā ’kuumentaa’ |
| viro | kuum (g. ‑a) ’kuuma, tulinen, polttava; helteinen, paahteinen’, kuumata ’kuumoittaa, hohkaa’, kuumeneda ’kuumeta, tulistua’, kuumendada ’kuumentaa, lämmittää’ |
| liivi | kūmi ’hehkuvan kuuma’. |
suomi → pohjoissaame gumes ’hehkuvan kuuma (rauta), polttava (helle)’, inarinsaame kume ’kuuma’, pohjoissaame gubmot (inarinsaame) ’kuumeta’.
Samaa juurta olevia sanoja
- kuuma1510
- kuume1837
- kuumeta1510
- kuumentaa
- kuumo(i)ttaa1642
Vastineet sukukielissä (3 kieltä)
Lähisukukielissä
| karjala | kumoittoa ’kumottaa’ |
|---|---|
| vatja | kuma- ’hehkua’ |
| viro | kuma ’kuulto, kumotus, kajastus, kajo, siinto, hohde’, kumu (Wied) ’hohde, loiste’, kume (g. ‑da, Wied) ’heikosti loistava, hohtava’, kumada ’kuultaa, kumottaa, kajastaa, siintää, hohtaa’. |