- Alkuperä
- Lainasana (venäjä: blud)
- Slangissa
- 1900 lähtien
- Levinneisyys
- murt. yleinen
Lähtökohta: todennäköisesti ← venäjä bludnyj ’haureellinen, irstaileva’ (s:sta blud ’haureus’), bludník, bludníca ’haureilija, huorintekijä’; vertaa myös vatja (vatjan Kukkosin murre) blūtka ’levoton, kuljeskeleva’ sekä inkeroinen plūtka ’heittiö, pahantekijä; petollinen’ ← venäjä bludít ’kuljeksia, vetelehtiä’, venäjä plut ’puijari, petturi’.
Helsingin slangissa
lutka ’ilotyttö, huora’
← venäjä, vertaa blud ’haureus’, blúdnyj ’haureellinen, siveetön’, blúdnik ’haureilija, huorintekijä’.