harp­pu

substantiivi/ˈhɑrpːu/
Jaa

Merkitykset

  1. sinfoniaorkesteriin 1800-luvulta lähtien kuulunut kielisoitin
  2. (halventava)ruma nainen, akka, ämmä

Synonyymit ja vastakohtasanat

Vastakohtasanat

Yhdyssanat ja johdokset

Liittyvät sanat

Käännökset

  • engl.harpy, harp
  • ruotsiharpa
  • saksaHarfe (f)
  • ranskaharpe (f), harpie (f)
  • esp.arpa (f)
  • viroharf
  • italiaarpa (f)
  • puolaharfa (f)

Hierarkia

Yläkäsitteet

Esimerkkilauseet

Kaks lauluniekkaa kerran ne linnaan ehättää, on kultakutri toinen ja toinen harmaapää; olalla harppu vanhus, hän istuu ratsastain, ja reippain liikkein poika käy jalan rinnakkain.
— Valter Juva, Sata runoa
Hän tullut on, apusi armahin!» — Oi, soikaa siis, kantelot Siionin, Ja, harput, te helkähdelkää!
— Niilo Mantere, Elämän polulla
Musiikkia sävellettiin monille erilaisille kokoonpanoille, mutta yleinen muoto oli soolosoittimen ja harmoniasoittimen, kuten viulun, sellon tai huilun sekä pianon, harpun tai kitaran yhdistelmä.
— Wikipedia: Klassismin musiikki

Englanninkieliset vastineet

  • harp
  • hag
  • crone
  • beldam
  • beldame
  • harpy

Esiintymistiheys

5 624 esiintymää · 2.1 / milj.

Suomi24
2.0
Sanomalehdet
2.4
Aikakauslehdet
1.3
Wikipedia
3.6
Reddit
0.7
Tekstitykset
4.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 1, vokaalivaihtelutyyppi B

SijamuotoYksikkö
Nominatiiviharppu
Genetiiviharpun
Partitiiviharppua
Essiiviharppuna
Translatiiviharpuksi
Inessiiviharpussa
Elatiiviharpusta
Illatiiviharppuun
Adessiiviharpulla
Ablatiiviharpulta
Allatiiviharpulle
Abessiiviharputta

Riimit

-ɑrpːu

Kaikki riimit

Lähteet