- Alkuperä
- Lainasana (nykyruotsi)
- Vanhin tieto
- Jacobus Petri Finno, 1580
- suomiharppu
- nykyruotsi, muinaisruotsiharpa ’harppu (kielisoitin)’
harp-pu (2 tavua) · 6 kirjainta · Suomen kielen 19 279. yleisin sana
Viini kuohui, harput soivat.Ei, kuin harpun kielet ovat nuo ohuet poppelit, puut rivissä, — ja raikas, iloinen tuuli kannelta soittelee.Espanjalaiset valloittajat ja jesuiittojen lähetyssaarnaajat toivat omia perinteisiä soittimiaan, kuten kitaroita, viuluja, pianon, harppuja ja trumpetin.Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan harppu lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.
Koko avaruus soitteli Ilon ylistystä tuhansilla harpuilla, huiluilla ja trumbuilla.Useammin kuin olisi halunnut -- erittäinkin joka kerta harppua näppäillessään.Juomingeissa laulettiin harpun säestyksellä lauluja elämänilon ylistykseksi.Nuori mies istui veneessä portaikon edustalla ja soitteli harppua ja katseli nuorta vaimoa...5 624 esiintymää · 2.1 / milj.
Taivutusluokka 1 (valo), vokaalivaihtelutyyppi B
Yleisimmät: harppu 34 % · harppua 19 % · harpun 12 %
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | |
| Genetiivi | |
| Partitiivi | |
| Essiivi | |
| Translatiivi | |
| Inessiivi | |
| Elatiivi | |
| Illatiivi | |
| Adessiivi | |
| Ablatiivi | |
| Allatiivi | |
| Abessiivi |
-ɑrpːu
Kaikki riimitAsiasanasto.fi. (s.a.). Harppu. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/harppu