mu­mi­se­va

adjektiivi
Jaa

4 tavua · 8 kirjainta

Johdettu sanasta: mumista

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. epäselvästi ilman tavallisia sanoja tai matalalla ja jatkuvalla äänellä lausuttu

Esimerkkilauseet

Ken nyt olisi ollut hänen lähellään, olisi kuullut hänen mumisevan: "tuo vasta oikein on ärsyttävä moukkia".
— Rafael Hertzberg, Sotamiehet ja talonpojat
Luulen hänen olleen täysin vakuutetun siitä, että hänen viimeinen hetkensä oli lyönyt, sillä kuulin hänen mumisevan rukouksen, jossa hän uskoi sielunsa Jumalan haltuun.
— Frederick Marryat, Saaren orvon seikkailut
Kaulansa vajosi univormun kauluksen sisälle ja seisten liikkumattomana, alkoi hän lukea kädessään olevaa paperia mumisevalla äänellä.
— Maksim Gorki, Äiti
Sieltä kuului mumisevia ääniä, jotka muistuttivat ihmisen ääniä, muttei puheesta saanut selvää.
— Wikipedia: Falcon Laken ufotapaus
Epäselvää tai mumisevaa suullista ilmaisua kuvaa käsite huono artikulaatio, jossa ei siis välttämättä ole kyse varsinaisesta artikulaatiovirheestä vaan esimerkiksi siitä, että puhuja ei keskity artikulaatioonsa.
— Wikipedia: Artikulaatiovirhe

Synonyymit ja vastakohtasanat

Englanninkieliset vastineet

  • unarticulated
  • murmuring

Lähteet