na­rut­taa

verbi/ˈnɑrutːɑːˣ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

na-rut-taa (3 tavua) · 8 kirjainta

Johdettu sanasta: naru

Merkitys

Synonyymit

Esimerkkilauseet

Karvain mielin aloin naruttaa kiinni liiviäni.
— Arvid Järnefelt, Onnelliset
Foucault ironisoi itse ajatusta, jonka mukaan hän olisi halunnut vaihtuvilla käsityksillään naruttaa lukijoita kuten dekonstruktionistit, joille vaikeaselkoisuudesta on tullut monesti jopa kunnia -asia.
— Wikipedia: Diskurssi
Suuri osa Vareksen ajasta kuluu työtehtävien sijaan alkoholinkäyttöön, naisten naruttamiseen ja erilaisiin vedonlyönteihin, kuten sen arvaamiseen, onko vauva lastenvaunuissa valkoinen vai mulatti tai onko lihapullia annoksessa parillinen vai pariton määrä.
— Wikipedia: Mullan maku

Etymologia

Slangissa
1930 lähtien

Helsingin slangissa

naruttaa ’puijata, petkuttaa; hämätä, harhauttaa’

sanonnasta mennä naruun ’mennä ansaan, tulla petetyksi’ sanan naru merkityksessä ’ansa(lanka)’ (← ruotsi snara ’silmukka, ansa, paula’, katso snara); tämän vaikutusta voivat olla myös merkityksen siirtymiltä vaikuttavat narahtaa (1940–) ’jäädä kiinni (rikkomuksesta)’ ja narauttaa ’antaa ilmi’.

Englanninkieliset vastineet

  • put one across
  • chisel

Esiintymistiheys

3 114 esiintymää · 1.2 / milj.

Suomi24
1.2
Sanomalehdet
0.8
Aikakauslehdet
0.1
Wikipedia
0.1
Reddit
0.3
Tekstitykset
2.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 53 (muistaa), vokaalivaihtelutyyppi C

Yleisimmät: naruttaa 47 % · narutetaan 12 % · narutettu 10 %

MuotoTaivutus
Infinitiivi
Ind. prees. yks. 1.
Ind. imperf. yks. 3.
Kond. prees. yks. 3.
Pot. prees. yks. 3.
Imperat. prees. yks. 3.
Akt. 2. partisiippi
Pass. imperf.

Verbin naruttaa taivutus

Indikatiivi

PersoonaPreesensImperfektiPerfektiPluskvamperfekti
minänarutannarutinolen naruttanutolin naruttanut
sinänarutatnarutitolet naruttanutolit naruttanut
hännaruttaanaruttion naruttanutoli naruttanut
menarutammenarutimmeolemme naruttaneetolimme naruttaneet
tenarutattenarutitteolette naruttaneetolitte naruttaneet
henaruttavatnaruttivatovat naruttaneetolivat naruttaneet
passiivinarutetaannarutettiinon narutettuoli narutettu

Konditionaali

PersoonaPreesensPerfekti
minänaruttaisinolisin naruttanut
sinänaruttaisitolisit naruttanut
hännaruttaisiolisi naruttanut
menaruttaisimmeolisimme naruttaneet
tenaruttaisitteolisitte naruttaneet
henaruttaisivatolisivat naruttaneet
passiivinarutettaisiinolisi narutettu

Imperatiivi

PersoonaPreesensPerfekti
sinänaruta—
hännaruttakoonolkoon naruttanut
menaruttakaamme—
tenaruttakaa—
henaruttakootolkoot naruttaneet
passiivinarutettakoonolkoon narutettu

Potentiaali

PersoonaPreesensPerfekti
minänaruttanenlienen naruttanut
sinänaruttanetlienet naruttanut
hännaruttaneelienee naruttanut
menaruttanemmelienemme naruttaneet
tenaruttanettelienette naruttaneet
henaruttanevatlienevät naruttaneet
passiivinarutettaneenlienee narutettu

Infinitiivit

1. infinitiivinaruttaa
1. inf. pitkä muotonaruttaakseen
2. inf. inessiivinaruttaessa
2. inf. inessiivi, passiivinarutettaessa
2. inf. instruktiivinaruttaen
3. inf. inessiivinaruttamassa
3. inf. elatiivinaruttamasta
3. inf. illatiivinaruttamaan
3. inf. adessiivinaruttamalla
3. inf. abessiivinaruttamatta
3. inf. instruktiivinaruttaman
4. infinitiivinaruttaminen
5. infinitiivinaruttamaisillaan

Partisiipit

Aktiivin 1. partisiippinaruttava
Passiivin 1. partisiippinarutettava
Aktiivin 2. partisiippinaruttanut
Passiivin 2. partisiippinarutettu
Agenttipartisiippinaruttama
Kieltopartisiippinaruttamaton

Riimit

-ɑrutːɑː

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Naruttaa. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/naruttaa