pak­kau­tu­a

verbi/ˈpɑkːɑu̯tuɑˣ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

pak-kau-tu-a (3 tavua) · 9 kirjainta

Johdettu sanoista: pakka, pakata

Merkitykset

  1. tiivistyä, pakkaantuakatolle pakkautunut lumi
  2. pakata itsensä; ahtautuaKoko seurue pakkautui Sepon pieneen autoon.

Synonyymit ja vastakohtasanat

Vastakohtasanat

Esimerkkilauseet

— Ikkunoihin pakkautui uteliaita naamoja, siellä täällä tuli vanha eukko ovesta ulos tervehtien.
— Else Jerusalem, Pyhä sontiainen
"Älä tuossa, kotka, pakkaudu saarnaamaan, kyllä me itse vastaamme lastemme kurituksesta ja tulevaisuudesta", sanoi äiti tiuskuen.
— Pietari Päivärinta, Isäin pahat teot lasten päällä
Kloroosi voi johtua esimerkiksi maaperän liiallisesta kosteudesta, juurivaurioista, juurien pakkautumisesta liian lähelle toisiaan, korkeasta alkaliteetistä tai maaperän ravinnevajauksesta.
— Wikipedia: Kloroosi

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan pakkautua lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Veri pakkautui aivoihin ja ajatus kostosta tuli entistä voimakkaampana mieleen.
— Yrjö Rauanheimo, Merimies ja albatrossi
Pieni nahkakukkaro hänen taskussaan oli tyhjä, syvä murhe pakkautui kurkkuun.
— Tatu Vaaskivi, Yksinvaltias II

Etymologia

1pakkautua1 – tunkeilla, tunkeutua; pyrkiä, tahtoa

Sanakirjassa
Käsitellään sanan pakata yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala

Deskr.-sävyisiä sanoja, joiden merk:t voivat olla pakata1 sanan edelleenkehittymiä (esikuvina nykyruotsi packa vastaavine käyttötapoineen sekä mahdollisesti nykyruotsi påtränga ’tunkea; tungeksia; tunkeutua’, vertaa esimerkiksi kiire pakkaa päälle); yhtymäkohtia on myös s.v. pakko1 main. sanoihin. Vertaa lisäksi (suomi ? →) pohjoissaame bâkˈkit (inarinsaame) ’tupata, tunkea, tunkeutua’, bâkkâ ’tiivistetty, täyteen ahdettu’.

Vastineet sukukielissä (2 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenpakkahua ’ahtautua täyteen’
karjalapakkautuo, (uud.) pakkavuo ’painua tiukkaan, ahtautua; käydä käsiksi, päälle, hyökätä’.

Samaa juurta olevia sanoja

2pakkautua2 – lahota, pilaantua

Sanakirjassa
Johdos, käsitellään sanan pakko yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, vatja, viro

Lainalähde: Sana voi pohjimmiltaan olla germaanista alkuperää (*spaka-, *spakō, vertaa keskihollanti spāke, spaecke ’tanko, paalu; pölkky’, hollanti spaak ’pinna, vääntötappi’, keskialasaksa spāke ’pinna’, muinaisyläsaksa spahha, spahho ’risu, risukimppu’), mutta omapohjainen onomat. lähtökohta lienee yhtä mahdollinen, vertaa pako2.

Jos sanan alkumerk. on ’lohko, (kuivuuttaan) haljennut puu’, se kuuluu yhteen s.v. pakahtua ja pakko1 main. sanojen kanssa. Yhtymäkohtia on myös pakata2 sanaan (merk:t ’kiila, suude’).

Vastineet sukukielissä (3 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenpakko ’pölkky’
vatjapakko ’sama merkitys’
viropakk (g. paku) ’pölkky, pölli; (Wied myös) jalkapuu; kynnys; pölkyn varassa oleva keräyslipas; (viP) reen poikkipuu’ (tästä mahdollisesti → suomi pakko, pakka (Etelä-Suomi kaakkoismurteet) ’reen jalaksia yhdistävä puu, poikki-, tukipuu’).

Samaa kantaa kuin pakahtua (katso tätä) ja ilmeisesti myös pakko2; vertaa myös pakata2.

Vastineet sukukielissä (7 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenpakko ’pakko’, pakollīn ’pakollinen’, pakottā ’särkeä, kivistää; pakottaa’
karjalapakko ’pakko, välttämättömyys; (loits.) pakotus, kivistys’, pakoittoa ’pakottaa, panna jku tekemään jtak; kivistää, särkeä’, pakoitus ’kivistys, särky’
lyydipakottada ’särkeä, pakottaa, kirveltää’
vepsäpakutada ’jomottaa’
vatja(vatjan Kukkosin murre) pakottā ’pakottaa, kivistää’
viropakitada ’jomottaa, pakottaa, ahdistaa’, pakitsus (Wied pakitus) ’jomotus, pakotus’, pakk (g. paki) ’paine, ahdinko, hätä (Wied); kiire’
liivipaḱ ’pakottaa syömään’.

suomi → pohjoissaame bakˈkum (inarinsaame) ’käsky’, koltansaame pakkă (turjansaame) ’pakotus, kipu; tauti (T)’, pȧkkă ’pakko’, luulajansaame pahkkit ’tyrkyttää’, inarinsaame pȧkkuđ, koltansaame pȧkkăd (kildininsaame turjansaame) ’käskeä’; äänt. vaikeuksista huolimatta tähän kuulunevat myös pohjoissaame bagˈgo (inarinsaame) ’pakko’, bagˈgit ’pakottaa’; suomi → nykyruotsi murt. Suomi pakko ’pakko’, pakost, pakus ’pakosta’.

Samaa juurta olevia sanoja

Yhdyssanat ja johdokset

Johdokset

Liittyvät sanat

Hierarkia

Englanninkieliset vastineet

  • pack

Esiintymistiheys

3 740 esiintymää · 1.4 / milj.

Suomi24
1.5
Sanomalehdet
1.6
Aikakauslehdet
1.7
Wikipedia
1.1
Reddit
2.0
Tekstitykset
0.5

Taivutustiedot

Taivutusluokka 52 (sanoa), vokaalivaihtelutyyppi F

Yleisimmät: pakkautuu 38 % · pakkautunut 16 % · pakkautuvat 13 %

MuotoTaivutus
Infinitiivi
Ind. prees. yks. 1.
Ind. imperf. yks. 3.
Kond. prees. yks. 3.
Pot. prees. yks. 3.
Imperat. prees. yks. 3.
Akt. 2. partisiippi
Pass. imperf.

Verbin pakkautua taivutus

Indikatiivi

PersoonaPreesensImperfektiPerfektiPluskvamperfekti
minäpakkaudunpakkauduinolen pakkautunutolin pakkautunut
sinäpakkaudutpakkauduitolet pakkautunutolit pakkautunut
hänpakkautuupakkautuion pakkautunutoli pakkautunut
mepakkaudummepakkauduimmeolemme pakkautuneetolimme pakkautuneet
tepakkauduttepakkauduitteolette pakkautuneetolitte pakkautuneet
hepakkautuvatpakkautuivatovat pakkautuneetolivat pakkautuneet
passiivipakkaudutaanpakkauduttiinon pakkauduttuoli pakkauduttu

Konditionaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäpakkautuisinolisin pakkautunut
sinäpakkautuisitolisit pakkautunut
hänpakkautuisiolisi pakkautunut
mepakkautuisimmeolisimme pakkautuneet
tepakkautuisitteolisitte pakkautuneet
hepakkautuisivatolisivat pakkautuneet
passiivipakkauduttaisiinolisi pakkauduttu

Imperatiivi

PersoonaPreesensPerfekti
sinäpakkaudu—
hänpakkautukoonolkoon pakkautunut
mepakkautukaamme—
tepakkautukaa—
hepakkautukootolkoot pakkautuneet
passiivipakkauduttakoonolkoon pakkauduttu

Potentiaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäpakkautunenlienen pakkautunut
sinäpakkautunetlienet pakkautunut
hänpakkautuneelienee pakkautunut
mepakkautunemmelienemme pakkautuneet
tepakkautunettelienette pakkautuneet
hepakkautunevatlienevät pakkautuneet
passiivipakkauduttaneenlienee pakkauduttu

Infinitiivit

1. infinitiivipakkautua
1. inf. pitkä muotopakkautuakseen
2. inf. inessiivipakkautuessa
2. inf. inessiivi, passiivipakkauduttaessa
2. inf. instruktiivipakkautuen
3. inf. inessiivipakkautumassa
3. inf. elatiivipakkautumasta
3. inf. illatiivipakkautumaan
3. inf. adessiivipakkautumalla
3. inf. abessiivipakkautumatta
3. inf. instruktiivipakkautuman
4. infinitiivipakkautuminen
5. infinitiivipakkautumaisillaan

Partisiipit

Aktiivin 1. partisiippipakkautuva
Passiivin 1. partisiippipakkauduttava
Aktiivin 2. partisiippipakkautunut
Passiivin 2. partisiippipakkauduttu
Agenttipartisiippipakkautuma
Kieltopartisiippipakkautumaton

Riimit

-uɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Pakkautua. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/pakkautua