- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan pimeä yhteydessä
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 6 muuta kieltä
Vastineet sukukielissä (12 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | pimmīä ’pimeä’, pimetä ’pimetä’, pimmēhüs ’(kuun, auringon) pimennys’ |
|---|---|
| karjala | pimie ’pimeä, synkkä’, pimetä ’pimetä, tummua, hämärtyä’, pimevys ’pimeys’, pimitteä ’hämärtää, pimentää; tehdä sokeaksi, sumentaa (silmät); kätkeä, salata’ |
| lyydi | pimed ’pimeä’, pimenzuda, pimita ’tulla pimeäksi’ |
| vepsä | pimed ’pimeä’, pimizuda ’tulla pimeäksi’, pimeduz ’pimeys’, pimitada ’varjostaa’ |
| vatja | pimiä ’pimeä’, pimetä ’pimetä’ |
| viro | pime ’pimeä; sokea’, pimeneda ’pimetä’, pimedus ’pimeys’ |
| liivi | piʾmdə ’pimeä’, piʾmdəm ’pimeys’, (kū, pǟva) piʾmdəks ’(kuun, auringon) pimennys’ |
Kaukaisemmissa sukukielissä
| udmurtti | peĺmi̮t, peńmi̮t, pejmi̮t ’pimeä; pimeys’, pejmi̮ni̮ ’tulla pimeä(ksi)’, pejmi̮ti̮ni̮ ’pimentää’, toleź pejmi̮tomon ’kuunpimennys’ |
|---|---|
| komi | pemi̮d ’pimeä; pimeys’, pemdi̮ni̮ ’tulla pimeäksi, pimentyä’ |
| nenetsi | päewd́e ’pimeä’ |
| enetsi | feide |
| nganasani | faemeiʾ ’sama merkitys’ |
Sana on kielemme vanhin ‑ea/-eä (← *‑(e)ta/-(e)tä) johtiminen adjektiivi; permiläisten ja samojedilaisten kielten sanat ovat johdoksen tarkkoja vastineita (kantasuomi *pimeδä ←← uralilainen *pilmitä), samojedilaisissa kielissä tavataan myös kantasanan (uralilainen *pilmi- ’olla pimeä’) jatkajia; ikivanhaa yhteyttä pilvi sanaan voitaneen pitää mahdollisena; ‑l-:n kato itämerensuomalaisissa kielissä on selvittämättä.