- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan kutiaa yhteydessä
- Vastineita
- inkeroinen, vepsä, vatja, viro, liivi, pohjoissaame ja 2 muuta kieltä
Deskr. sanoja, mistä äänneasun vaihtelevuus selittyy. Vertaa kutka.
Vastineet sukukielissä (8 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | kutissa ’kutista, kutkuttaa’, kututtā ’kutittaa’ |
|---|---|
| – | vertaa karjala kutšu ’kutina, kutittaminen’, kutšuttoa ’kutittaa, kutkuttaa’ |
| vepsä | kutšutada ’kutittaa’, kut́utand ’kutittaminen’ |
| vatja | kutisa ’kutista, kutkuta’, (Tsv) kututtā ’kutittaa’ |
| viro | kõdi, küdi, kidi, ködi, kuti ’kutitus, kutka’, kõdiseda, küdiseda ’kutista’, kõditada, kõdistada, küdistada, kidistada, kiditädä ’kutittaa’, kudjuda ’kutista’ |
| liivi | ge̮dīńt́ə, kitīńt́ə, kutīnt ’kutista, kutittaa’ |
Vertailukohtia
| pohjoissaame | pohjoissaame guđđât, guđâidit ’olla yhtämittaisessa liikkeessä (esimerkiksi hyönteiset, muurahaiset); kutkuttaa (esimerkiksi kirppu juostessaan)’ |
|---|---|
| ersämordva | ersämordva kut́ams ’kutista’, kut́aftan, mokšamordva kot́ft́an jne. ’kutitan’ |
| mari | kütšüšta ’syyhyää, kutiaa’, kütšüš ’syyhyminen’. |
suomi kutittaa → nykyruotsi murt. Suomi kotit(a) ’kutittaa’; karjala vepsä → venäjä murt. kučítat́ ’kutittaa’; liivi → latvia kutēt, kutināt ’sama merkitys’