- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan tuli yhteydessä
- Vanhin tieto
- Henrik Florinus, 1678
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 15 muuta kieltä
Vastineet sukukielissä (21 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | tuli, tulehtua, tulekas ’tulinen; äksy’, tulinen |
|---|---|
| karjala | tuli, tulehtuo ’ummehtua, pilaantua; härskiintyä; tulehtua’, tuline, tuliterä ’vasta taottu, hiomaton (kirves, viikate tms.)’ |
| lyydi | tuĺi ’tuli’, tulińe ’tulinen’ |
| vepsä | tuli, tuĺ ’tuli’, tuĺehtuda ’ummehtua (jauhot, heinät)’ |
| vatja | tuli ’tuli’, tulīn ’kiivas, äksy’ |
| viro | tuli ’tuli’, tulitada ’kirvellä, polttaa’, tuline ’tulinen’ |
| liivi | tuʾĺ ’tuli; valo’, tuʾĺĺi ’kuuma’ |
Kaukaisemmissa sukukielissä
| saame | dollâ ’tuli; nuotio; salama’ |
|---|---|
| mordva | tol ’tuli’ |
| länsimari | länsimari tə̑l, itämari tul |
| udmurtti | ti̮l, tə̑l ’sama merkitys’ |
| komi | ti̮l: ti̮l-ke̮rt ’tulukset’ |
| nenetsi | tū ’tuli’ |
| enetsi | tū |
| nganasani | tui |
| selkuppi | tǖ |
| kamassi | šɯ |
| koibaali | siü, siu |
| matori | tue-k |
| taigi | tui |
| karagassi | dui ’sama merkitys’ |
Lainalähde: ← nykyruotsi sticka, murt. Suomi stikko ’tikku; sukkapuikko; (murt. Suomi myös) viikatteen hioin’, myöhäinen muinaisruotsi stikka ’tikku’ (keskialasaksa sticke ’terävä keppi; puikko, neula; paalu’).
viro tikk (g. tiku) ’tikku’ ← joko alasaksa tai ehkä ruotsi, mahdollisesti myös suomen vaikutusta; luulajansaame stihkkō (uumajansaame) ’kyynärä; (Lu myös) tulitikku’ ← skandinaavinen; inarinsaame tikku ’tikku, sälö’, tikkur ’villatakki, ‑paita’ ← suomi.
Vastineet sukukielissä (2 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | tikku ’tikku, pieni lastu’ |
|---|---|
| karjala | tikku ’sama merkitys; sukkapuikko’, tikuttoa ’neuloa puikoilla’ |