vai­vai­nen

adjektiivi, substantiivi/ˈʋɑi̯ʋɑi̯nen/
Jaa
Viittaa artikkeliin

vai-vai-nen (3 tavua) · 9 kirjainta · Suomen kielen 8 622. yleisin sana

Johdettu sanasta: vaiva

Merkitys

  1. esimerkiksi selän tai jalan/jalkojen vaivoista kärsivä henkilö

Synonyymit ja vastakohtasanat

Synonyymit

Esimerkkilauseet

Nyypetti Tapion poika, Sie oot pantu paimeneksi, Karjoani katsomahan, Kesäisillä karjamailla; Katso karjani hyvästi, Katso karja, juota juoni, Varsat vaivaiset elätä, Kesäisillä laitumilla, Pitkin soita, pitkin maita, Pitkin Pohjolan vesiä!
— Elias Lönnrot, Suomen kansan muinaisia loitsurunoja
Neitonen norolla kulki, punaposki puolatteli, itkeä tihuttelevi, herne silmästä putosi, poloisille poskipäille, siit' aina alemma vieri — vaivaiselle mättähälle, tuosta koivu siunattihin.
— Kaarle Krohn, Suomalaisten runojen uskonto
Tai sitten sitä pidetään Jumalan leppälinnulle langettamana rangaistuksena siitä, että tämä varasti toisten lintujen munia ja hautoi ne omiksi poikasikseen, joista syntyikin kirouksen myötä vaivaisia lintuja, lepakoita.
— Wikipedia: Lepakot

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan vaivainen lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Etymologia

Alkuperä
Lainasana (germaaninen: *waiwan-)
Sanakirjassa
Johdos, käsitellään sanan vaiva yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, pohjoisvepsä, vatja, viro, liivi

Lähtökohta: ← germaaninen *waiwan-, vertaa muinaisyläsaksa wēwo ’hätä; tuska, vaiva’, keskialasaksa wēwe, anglosaksi wāwa, wēa ’kipu, tuska, kurjuus’; nämä puolestaan ovat redupl. muotoja seur. s:eista: muinaisyläsaksa keskiyläsaksa wah, wē, nykysaksa Weh ’kipu, tuska, vaiva’, anglosaksi wā ’onnettomuus, kurjuus, hätä’, englanti woe ’sama merkitys; suru’, muinaisnorja ve, væ ’tuska, vaiva, kurjuus’, nykynorja nykyruotsi ve ’onnettomuus, tuho’ (alkuaan kyseessä on interj., vertaa esimerkiksi gootti wai ’voi!’).

Vastineet sukukielissä (7 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenvaiva ’vaiva, tuska; huoli, työ’, vaivata ’vaivata; tuottaa tuskaa tai kipua, rasittaa’
karjalavaiva ’vaivannäkö, rasitus; tuska, kipu; puute, tarve’, vaivata ’aiheuttaa vaivaa, rasittaa; särkeä, kivistää’, vaivaine ’raajarikko; kivulloinen; kurja, köyhä’
lyydivaive̮ ’vaiva’, vaivaińe ’vaivainen; tuskainen’
pohjoisvepsäpohjoisvepsä vaiv ’tuska, vaiva’, vaivīta ’kiduttaa, vaivata; kivistää’
vatjavaiva ’kipu, tuska; vaiva; työ’, vaivattā ’särkeä, kivistää, vaivata’, vaive̮in ’kivulloinen, sairaalloinen; vaivainen’
virovaev (g. vaeva) ’vaiva, vaikeus, rasitus’, vaevata ’vaivata, rasittaa’, vaevane ’vaivalloinen, rasittava; vaivainen, huono, kehno’, vaene (g. vaese) ’vaivainen, kurja; köyhä, varaton’
liivivɔ̄ja, (salatsinliivi) vaive ’vaiva; hätä, tuska, rasitus’, vɔ̄ʾjə ’vaivata, kiusata, ahdistaa’, vɔ̄jali ’vaivainen, kurja’

(liivi mahdollisesti → latvia vājš ’laiha’, vājināt ’heikentää’; suomi → saame vaiˈve ’vaiva; hätä, kurjuus’)

Liittyvät sanat

Englanninkieliset vastineet

  • measly

Esiintymistiheys

17 602 esiintymää · 6.7 / milj.

Suomi24
7.6
Sanomalehdet
6.0
Aikakauslehdet
2.2
Wikipedia
1.1
Reddit
3.7
Tekstitykset
2.7

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38 (nainen)

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Vertailumuodot: vaivainen – vaivaisempi – vaivaisin

Riimit

-ɑiʋɑinen

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Vaivainen. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/vaivainen