or­po

erisnimi, substantiivi, adjektiivi/ˈorpo/
Jaa
Viittaa artikkeliin

or-po (2 tavua) · 4 kirjainta · Suomen kielen 6 054. yleisin sana

Merkitykset

substantiivi, adjektiivi

  1. sellainen, jonka vanhemmista toinen tai kumpikaan ei enää ole elossa
  2. (kuva)yksin jätetty tai jäänytOn niin orpo olo.
  3. henkilö, jonka vanhemmista toinen tai kumpikin on kuollut
  4. (kirjapaino)sivun tai palstan loppuun sijoittuva kappaleen ensimmäinen rivi

erisnimi

  1. harvinainen
  2. erittäin harvinainen

Synonyymit ja vastakohtasanat

Esimerkkilauseet

Kova kohtalos, piltti sa pienoinen, niin nuornahan orvoksi jäit sä.
— Kössi Kaatra, Punaiset ja valkoiset
Sen loistaa salit, hohtaa kammiot, mua valkoveistokset ne katsoo vait: "Mit', orpo rukka, osakses sa sait?" Oi, näitkö sen?
— Johann Wolfgang von Goethe, Wilhelm Meisterin oppivuodet
Esillä ovat kysymykset, kuinka tulee kohdella vaimoja ja lapsia, orpoja ja sukulaisia, alaisia ja orjia.
— Wikipedia: Šarian historia

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan orpo lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Sydäntäni kivisti, ajatellessani lohdutonta leskeäni ja orpojani siellä kotona.
— Jonathan Swift, Gulliverin matkat kaukaisilla mailla
Tuohon äidittömään, orpoon tyttö raukkaan hän oli tarttunut kiinni kylmällä sydämellä kuin vanginkuljettaja.
— Teuvo Pakkala, Pieni elämäntarina
Osotettuaan lempeyttänsä orpo raukkaa kohtaan, keisarinna päästi hänet menemään.
— Aleksander Pushkin, Kapteenin tytär
Orpoina, isättöminä, äidittöminä, tuettomina ja turvattomina olivat nyt Kanttilan molemmat pikku tyttäret.
— Pietari Päivärinta, Jälkipoimintoja III Kanttilaiset

Etymologia

Alkuperä
Lainasana (kanta-arja)
Vanhin tieto
Mikael Agricola (eli n. 1510–1557)
Levinneisyys
paikoin Lounais-Suomi Länsi-Uusimaa
Vastineita
inkeroinen, karjala, saame, ersämordva, itähanti, unkari

Lähtökohta: ← kanta-arja tai kantairani *arbha-s; vertaa muinaisintia árbha-ḥ ’pieni, heikko, nuori’, latina orbus ’orpo; leski’. — Samaa alkuperää lienee orpana (katso tätä).

Vastineet sukukielissä (6 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenorpoi ’orpo’
karjalaorpo(i) ’sama merkitys; onneton, raukka, poloinen’

(viro orb (g. orvu) ’orpo’ ← suomi)

Kaukaisemmissa sukukielissä

saameoarbes ’orpo; yksinäinen’
ersämordvaersämordva uros, urus, mokšamordva urə̑s ’orpo’
itähantiitähanti ‑urwi̮, ‑uri̮: jĕŋk-urwi̮ ’leski; orpo’
unkariárva ’orpo’, johd. árvácska ’orvokki’

Samaa juurta olevia sanoja

Yhdyssanat ja johdokset

Johdokset

Liittyvät sanat

Käännökset

  • engl.abandoned, orphan, orphaned
  • ruotsiföreldralös, oförsörjd, värnlös, moderlös, faderlös
  • saksaWaise (f)
  • ranskaorpheline (f), orphelin (m)
  • venäjäсирота
  • esp.huérfano
  • italiaorfano

Hierarkia

Englanninkieliset vastineet

  • orphan
  • parentlessyläkäsite
  • unparentedyläkäsite
  • abandoned
  • orphaned

Esiintymistiheys

29 020 esiintymää · 11.1 / milj.

Suomi24
12.2
Sanomalehdet
6.9
Aikakauslehdet
6.0
Wikipedia
4.6
Reddit
2.5
Tekstitykset
7.3

Taivutustiedot

Taivutusluokka 1 (valo)

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-orpo

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Orpo. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 18.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/orpo