1kurja1 – surkea, viheliäinen
- Vanhin tieto
- Matthias Salamnius, 1690
- Levinneisyys
- yleinen
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, lyydi, vatja, viro
Vastineet sukukielissä (5 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | kurja ’kurja, huono’ |
|---|
| karjala | kurja ’kurja, hyvin huono, mitätön, vaivainen, surkuteltava, parka, raukka’, kurjaine ’sama merkitys’ |
|---|
| lyydi | kurd́aine ’kurja, poloinen’ |
|---|
| vatja | kurja ’kurja’ |
|---|
| viro | kuri (g. kurja) ’paha, ilkeä, häijy; (murt.) piru, paholainen’ |
|---|
| – | ? liivi kurē, kuŕē ’piru’ (vertaa kura2). |
|---|
2kurja2 – kääre, peite, suoja
- Alkuperä
- Lainasana (pohjoissaame: guđˈjo)
- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan kulju yhteydessä
Lainalähde: ← pohjoissaame guđˈjo, gulˈjo (luulajansaame inarinsaame koltansaame) ’peite, suoja (kulumista, kylmää vastaan), ahkion peite’, pohjoissaame guđˈjit, gulˈjit (luulajansaame inarinsaame) ’peittää (ahkio ym.)’ (? = enetsi koðei, koðoi, kōre, kūre ’peite’).
Samaa juurta olevia sanoja