mu­ren­tu­a

verbi/ˈmurentuɑˣ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

mu-ren-tu-a (3 tavua) · 8 kirjainta

Johdettu sanoista: muren, murentaa

Merkitys

Synonyymit ja vastakohtasanat

Synonyymit

Esimerkkilauseet

Vain tuulet käy, sadekuurot lyövät, joet virtaavat, meret rantoja syövät, ja murentuu elämä, sykkinyt vasta.
— Aaro Hellaakoski, Me kaksi
Oli kaunis sisällä sielu kai, mut liha ei murennut leikein.
— Heinrich Heine, Saksanmaa
Tuona ajanjaksona modernistinen ihanne taiteesta absoluuttisena, ideaalina, puhtaana ja täydellisenä alkoi murentua, ja samoin alkoi romuttua näkemys taiteilijasta vakavahenkisenä ja yhteiskunnasta irrallaan olevana yksilönä.
— Wikipedia: Postmodernismi

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan murentua lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Substantiivit

Etymologia

murentaa + johdin -u

Englanninkieliset vastineet

  • crumble

Esiintymistiheys

3 109 esiintymää · 1.2 / milj.

Suomi24
1.2
Sanomalehdet
1.7
Aikakauslehdet
1.0
Wikipedia
1.5
Reddit
1.1
Tekstitykset
0.7

Taivutustiedot

Taivutusluokka 52 (sanoa), vokaalivaihtelutyyppi J

Yleisimmät: murentua 41 % · murentunut 32 % · murentuu 9 %

MuotoTaivutus
Infinitiivi
Ind. prees. yks. 1.
Ind. imperf. yks. 3.
Kond. prees. yks. 3.
Pot. prees. yks. 3.
Imperat. prees. yks. 3.
Akt. 2. partisiippi
Pass. imperf.

Verbin murentua taivutus

Indikatiivi

PersoonaPreesensImperfektiPerfektiPluskvamperfekti
minämurennunmurennuinolen murentunutolin murentunut
sinämurennutmurennuitolet murentunutolit murentunut
hänmurentuumurentuion murentunutoli murentunut
memurennummemurennuimmeolemme murentuneetolimme murentuneet
temurennuttemurennuitteolette murentuneetolitte murentuneet
hemurentuvatmurentuivatovat murentuneetolivat murentuneet
passiivimurennutaanmurennuttiinon murennuttuoli murennuttu

Konditionaali

PersoonaPreesensPerfekti
minämurentuisinolisin murentunut
sinämurentuisitolisit murentunut
hänmurentuisiolisi murentunut
memurentuisimmeolisimme murentuneet
temurentuisitteolisitte murentuneet
hemurentuisivatolisivat murentuneet
passiivimurennuttaisiinolisi murennuttu

Imperatiivi

PersoonaPreesensPerfekti
sinämurennu—
hänmurentukoonolkoon murentunut
memurentukaamme—
temurentukaa—
hemurentukootolkoot murentuneet
passiivimurennuttakoonolkoon murennuttu

Potentiaali

PersoonaPreesensPerfekti
minämurentunenlienen murentunut
sinämurentunetlienet murentunut
hänmurentuneelienee murentunut
memurentunemmelienemme murentuneet
temurentunettelienette murentuneet
hemurentunevatlienevät murentuneet
passiivimurennuttaneenlienee murennuttu

Infinitiivit

1. infinitiivimurentua
1. inf. pitkä muotomurentuakseen
2. inf. inessiivimurentuessa
2. inf. inessiivi, passiivimurennuttaessa
2. inf. instruktiivimurentuen
3. inf. inessiivimurentumassa
3. inf. elatiivimurentumasta
3. inf. illatiivimurentumaan
3. inf. adessiivimurentumalla
3. inf. abessiivimurentumatta
3. inf. instruktiivimurentuman
4. infinitiivimurentuminen
5. infinitiivimurentumaisillaan

Partisiipit

Aktiivin 1. partisiippimurentuva
Passiivin 1. partisiippimurennuttava
Aktiivin 2. partisiippimurentunut
Passiivin 2. partisiippimurennuttu
Agenttipartisiippimurentuma
Kieltopartisiippimurentumaton

Riimit

-uɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Murentua. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/murentua