säe
substantiivi/ˈsæeˣ/sä-e (1 tavu) · 3 kirjainta · Suomen kielen 12 086. yleisin sana
Merkitykset
Synonyymit
Esimerkkilauseet
Ukko Väinölän sokea, Ulappalan umpisilmä, Oli teitensä käviä, Matkustensa mitteliä, Polki jalkansa polohon, Kivehen kynäsnenähän, Ikuisehen äilämähän; Tuota potoi puolen vuotta, = edell. säkeet 14-18.Jos tämänkaltaisista Asetussanoista säkeitten jälkiosat jäivät pois, niin maa, vesi ja metsä esiintyivät ikäänkuin itsestään haltioituneina, n.s. luonnonjumalina, joiden ajatellaan johtuvan pelkästä luonnon elollistamisesta.Laulu on vieno, surumielinen, haikea säe, joka on rakenteeltaan samantapainen kuin peipon.Kollokaatiot
Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan säe lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.
- Adjektiivit
Khomeini katsoi Rushdien loukanneen islamia romaanillaan Saatanalliset säkeet.Tuomiorovasti tarkasteli uudelleen lehteä ja lausuili puoliääneen runon säkeitä.Me sepitimme säkeitäkin, joita lyijykynällä kirjoitimme munankuoriin.Muslimeilla on ollut samalla tekniikalla tehtyjä Koraanin säkeitä sapeleissaan.Etymologia
1säe1 – runon rivi
2säe2 – kirkas, sees
3säe3 – tulikipinä
- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan säen yhteydessä
- Vanhin tieto
- 1700
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, ersämordva
Sekä itämerensuomi että mordvan sanat lienevät johdoksia v.-vartalosta, jota edustaa suomi säke-, katso säetä. — Vertaa säde, säie ja säihkyä.
Vastineet sukukielissä (3 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | säkkēhet (mon.) ’säteet’ |
|---|---|
| karjala | (aunuksenkarjala) säveh (mon. sägenet) ’kipinä’ |
Kaukaisemmissa sukukielissä (epävarma)
| ersämordva | ersämordva śejme, śem(e), śejim, śeje, mokšamordva śäjam, śijam ’taula’. |
|---|
4säe4 – tuhkalla peitetty hiilikasa, hiillos
- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan säetä yhteydessä
- Vastineita
- saame
Jos sanan alkumerk. on ollut ’kätkeä, peittää’, voidaan s.v. säen mainitut sanat liittää tähän yhteyteen olettamalla kehitystä ’tuhkan peittämä hiillos’ → ’kipinä’ ja ’tulen säilyttäjä’ → ’tulen aikaansaaja; taula’. — Merk:t ’kipinä’ ja ’taula’ olisi mahdollista johtaa myös onomat. alkumerk:stä ’iskeä (kipinää tai tulta)’, jolloin kehitys olisi ’kohentaa tulta’ → ’peittää tuhkalla’ → ’kätkeä’. Vertaa säde.
Vastineet sukukielissä (1 kieli)
Kaukaisemmissa sukukielissä
| saame | čiekkât ’kätkeä, salata, haudata’, pohjoissaame čiekka (luulajansaame inarinsaame koltansaame kildininsaame turjansaame) ’kätkö, aarre’. |
|---|
pohjoissaame sækkot (ruotsinsaame luulajansaame inarinsaame) ’tukkia oksilla tai risuilla’ ← suomi.
5säe5 – punotun tai kierretyn langan tai köyden yksittäinen osa
- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan säie yhteydessä
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro
Samaa alkuperää kuin sää2 (katso tätä), todennäköisesti tämän vanha johd. — pohjoissaame saiˈgo (inarinsaame) ’ohueksi, läpikuultavaksi kulunut vaate’, pohjoissaame sāigâs (piitimensaame inarinsaame koltansaame) ’ohueksi kulunut, liian höllästi kudottu; helposti sälöilevä tai kuluva; säie, vaatteen nukka, nöyhtä (Ko)’ on mahdollisesti vanha laina itämerensuomesta (voi myös olla vanha skandinaavinen laina, vertaa nykyruotsi murt. seg, saig ’kartattu villa, karttaamalla tehty villaleve’); sen sijaan pohjoissaame murt. sēigâs ’säie’ ← sm, koltansaame šējγa̮š (kildininsaame) ’sama merkitys’ ← suomi tai karjala.
Vastineet sukukielissä (6 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | säijje (g. säikehen) ’säie’ |
|---|---|
| karjala | säijis (g. säikehen), säijeh (harv.), säigeh ’säie; 10 pivoa sisältävä pellava- tai hamppunippu; lihassyy; suoni, juonne’, säijistyö ’nyrhääntyä, nirhautua; purkautua säikeiksi’ |
| lyydi | šäigiž ’säie’ |
| vepsä | seigiž ’säie’, säigiž ’sama merkitys; puitava viljaladelma riihessä’ |
| vatja | säik ’säie’, säike ’pellavapivo’ (← suomi tai viro), (vatjan Kukkosin murre) säjje ’säie’ |
| viro | säie (g. säigme), Wied seige (g. seigme) ’säie; pellavapivo’. |
6säe6 – monni, Silurus glanis
- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan säkiä yhteydessä
- Vastineita
- viro, ersämordva, länsimari, etelämansi, itähanti
Vastineet sukukielissä (5 kieltä)
Lähisukukielissä
| viro | säga, (harv.) sõgi ’sama merkitys’ |
|---|
Kaukaisemmissa sukukielissä
| ersämordva | ersämordva śije, mokšamordva śijä ’monni; (murt. myös) made’ |
|---|---|
| länsimari | länsimari ši-kol, itämari šij-kol ’monni’ (kol ’kala’) |
| etelämansi | etelämansi šüw, itämansi šiγ, länsimansi ši̮γ, pohjoismansi siγ ’made’ |
| itähanti | itähanti sĕγ, etelähanti sĕχ ’sama merkitys’ |
7säe7 – eläimen selän korkein kohta
- Sanakirjassa
- Murteellinen muoto, käsitellään sanan säkä yhteydessä
- Vastineita
- karjala, lyydi, vepsä
Yhdyssanat ja johdokset
Yhdyssanat
Johdokset
Liittyvät sanat
Käännökset
- engl.verse line, line, verse, line
- ruotsivers
- saksaVers
- ranskavers (m)
- venäjästih, stroka
- esp.verso (m)
- virovärss, värsirida
- italiaverso
Hierarkia
Englanninkieliset vastineet
- line of poetry
- line of verse
- verse line
- musical phrase
- line
- verse, line
Esiintymistiheys
11 068 esiintymää · 4.2 / milj.
Taivutustiedot
Taivutusluokka 48 (hame), vokaalivaihtelutyyppi D
Yleisimmät: säkeet 20 % · säe 16 % · säkeitä 14 %
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | |
| Genetiivi | |
| Partitiivi | |
| Essiivi | |
| Translatiivi | |
| Inessiivi | |
| Elatiivi | |
| Illatiivi | |
| Adessiivi | |
| Ablatiivi | |
| Allatiivi | |
| Abessiivi |
Riimit
-æe
Kaikki riimitLähteet
Viittaa tähän artikkeliin
Asiasanasto.fi. (s.a.). Säe. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/säe