sä­e

substantiivi/ˈsæeˣ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

sä-e (1 tavu) · 3 kirjainta · Suomen kielen 12 086. yleisin sana

Merkitykset

  1. runorivi, runon yksi rivi; osa säkeistöäRunosäkeet voivat muodostaaketjussa loogisesti etenevän ilmaisun tai ne voivat olla itsellisiä.
  2. (musiikki) fraasi

Synonyymit

Esimerkkilauseet

Ukko Väinölän sokea, Ulappalan umpisilmä, Oli teitensä käviä, Matkustensa mitteliä, Polki jalkansa polohon, Kivehen kynäsnenähän, Ikuisehen äilämähän; Tuota potoi puolen vuotta, = edell. säkeet 14-18.
— Elias Lönnrot, Suomen kansan muinaisia loitsurunoja
Jos tämänkaltaisista Asetussanoista säkeitten jälkiosat jäivät pois, niin maa, vesi ja metsä esiintyivät ikäänkuin itsestään haltioituneina, n.s. luonnonjumalina, joiden ajatellaan johtuvan pelkästä luonnon elollistamisesta.
— Kaarle Krohn, Suomalaisten runojen uskonto
Laulu on vieno, surumielinen, haikea säe, joka on rakenteeltaan samantapainen kuin peipon.
— Wikipedia: Pajulintu

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan säe lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Khomeini katsoi Rushdien loukanneen islamia romaanillaan Saatanalliset säkeet.
— Wikipedia: Kirjarovio
Tuomiorovasti tarkasteli uudelleen lehteä ja lausuili puoliääneen runon säkeitä.
— Arvi Järventaus, Kirkonlämmittäjä
Me sepitimme säkeitäkin, joita lyijykynällä kirjoitimme munankuoriin.
— Selma Lagerlöf, Nuoren tytön päiväkirja
Muslimeilla on ollut samalla tekniikalla tehtyjä Koraanin säkeitä sapeleissaan.
— Wikipedia: Säiläkirjoitus

Etymologia

1säe1 – runon rivi

Vanhin tieto
Johan Fredrik Cajan, 1846

Oppitekoinen sana, joka ilmeisesti liittyy sanoihin säestää, sää2 tai säie, katso näitä.

Samaa juurta olevia sanoja

2säe2 – kirkas, sees

Sanakirjassa
Käsitellään sanan sees yhteydessä
Vanhin tieto
Elias Lönnrot, 1880
Vastineita
karjala

Alkuperä epäselvä; yhtymäkohtia on ainakin sanoihin selkeä, säen (: säkenet) ja säie, katso näitä.

Vastineet sukukielissä (1 kieli)

Lähisukukielissä

karjalasies (g. sekehen) ’sees, seesteinen, kirkas’, siestyö ’seljetä, seestyä’.

3säe3 – tulikipinä

Sanakirjassa
Käsitellään sanan säen yhteydessä
Vanhin tieto
1700
Vastineita
inkeroinen, karjala, ersämordva

Sekä itämerensuomi että mordvan sanat lienevät johdoksia v.-vartalosta, jota edustaa suomi säke-, katso säetä. — Vertaa säde, säie ja säihkyä.

Vastineet sukukielissä (3 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinensäkkēhet (mon.) ’säteet’
karjala(aunuksenkarjala) säveh (mon. sägenet) ’kipinä’

Kaukaisemmissa sukukielissä (epävarma)

ersämordvaersämordva śejme, śem(e), śejim, śeje, mokšamordva śäjam, śijam ’taula’.

Samaa juurta olevia sanoja

4säe4 – tuhkalla peitetty hiilikasa, hiillos

Sanakirjassa
Käsitellään sanan säetä yhteydessä
Vastineita
saame

Jos sanan alkumerk. on ollut ’kätkeä, peittää’, voidaan s.v. säen mainitut sanat liittää tähän yhteyteen olettamalla kehitystä ’tuhkan peittämä hiillos’ → ’kipinä’ ja ’tulen säilyttäjä’ → ’tulen aikaansaaja; taula’. — Merk:t ’kipinä’ ja ’taula’ olisi mahdollista johtaa myös onomat. alkumerk:stä ’iskeä (kipinää tai tulta)’, jolloin kehitys olisi ’kohentaa tulta’ → ’peittää tuhkalla’ → ’kätkeä’. Vertaa säde.

Vastineet sukukielissä (1 kieli)

Kaukaisemmissa sukukielissä

saamečiekkât ’kätkeä, salata, haudata’, pohjoissaame čiekka (luulajansaame inarinsaame koltansaame kildininsaame turjansaame) ’kätkö, aarre’.

pohjoissaame sækkot (ruotsinsaame luulajansaame inarinsaame) ’tukkia oksilla tai risuilla’ ← suomi.

Samaa juurta olevia sanoja

5säe5 – punotun tai kierretyn langan tai köyden yksittäinen osa

Sanakirjassa
Käsitellään sanan säie yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro

Samaa alkuperää kuin sää2 (katso tätä), todennäköisesti tämän vanha johd. — pohjoissaame saiˈgo (inarinsaame) ’ohueksi, läpikuultavaksi kulunut vaate’, pohjoissaame sāigâs (piitimensaame inarinsaame koltansaame) ’ohueksi kulunut, liian höllästi kudottu; helposti sälöilevä tai kuluva; säie, vaatteen nukka, nöyhtä (Ko)’ on mahdollisesti vanha laina itämerensuomesta (voi myös olla vanha skandinaavinen laina, vertaa nykyruotsi murt. seg, saig ’kartattu villa, karttaamalla tehty villaleve’); sen sijaan pohjoissaame murt. sēigâs ’säie’ ← sm, koltansaame šējγa̮š (kildininsaame) ’sama merkitys’ ← suomi tai karjala.

Vastineet sukukielissä (6 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinensäijje (g. säikehen) ’säie’
karjalasäijis (g. säikehen), säijeh (harv.), säigeh ’säie; 10 pivoa sisältävä pellava- tai hamppunippu; lihassyy; suoni, juonne’, säijistyö ’nyrhääntyä, nirhautua; purkautua säikeiksi’
lyydišäigiž ’säie’
vepsäseigiž ’säie’, säigiž ’sama merkitys; puitava viljaladelma riihessä’
vatjasäik ’säie’, säike ’pellavapivo’ (← suomi tai viro), (vatjan Kukkosin murre) säjje ’säie’
virosäie (g. säigme), Wied seige (g. seigme) ’säie; pellavapivo’.

Samaa juurta olevia sanoja

6säe6 – monni, Silurus glanis

Sanakirjassa
Käsitellään sanan säkiä yhteydessä
Vastineita
viro, ersämordva, länsimari, etelämansi, itähanti
Vastineet sukukielissä (5 kieltä)

Lähisukukielissä

virosäga, (harv.) sõgi ’sama merkitys’

Kaukaisemmissa sukukielissä

ersämordvaersämordva śije, mokšamordva śijä ’monni; (murt. myös) made’
länsimarilänsimari ši-kol, itämari šij-kol ’monni’ (kol ’kala’)
etelämansietelämansi šüw, itämansi šiγ, länsimansi ši̮γ, pohjoismansi siγ ’made’
itähantiitähanti sĕγ, etelähanti sĕχ ’sama merkitys’

Samaa juurta olevia sanoja

7säe7 – eläimen selän korkein kohta

Sanakirjassa
Murteellinen muoto, käsitellään sanan säkä yhteydessä
Vastineita
karjala, lyydi, vepsä
Vastineet sukukielissä (3 kieltä)

Lähisukukielissä

karjalasäkä ’hevosen, lehmän tai koiran selän korkein kohta; selkäevä, selkäruoto’
lyydišägä ’(hevosen) säkä; (miehen) takaraivo, niska’
vepsäśägu ’säkä’.

Samaa juurta olevia sanoja

Englanninkieliset vastineet

  • line of poetry
  • line of verse
  • verse line
  • musical phrase
  • line
  • verse, line

Esiintymistiheys

11 068 esiintymää · 4.2 / milj.

Suomi24
3.9
Sanomalehdet
3.8
Aikakauslehdet
9.3
Wikipedia
11.6
Reddit
3.0
Tekstitykset
3.3

Taivutustiedot

Taivutusluokka 48 (hame), vokaalivaihtelutyyppi D

Yleisimmät: säkeet 20 % · säe 16 % · säkeitä 14 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-æe

Kaikki riimit
luokat:

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Säe. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/säe