san­ko

substantiivi/ˈsɑŋko/
Jaa
Viittaa artikkeliin

san-ko (2 tavua) · 5 kirjainta

Johdettu sanasta: sanka

Merkitys

  1. sylinterin muotoinen ja yleensä isohko astia, jossa on sanka kantamista varten

Synonyymit

Esimerkkilauseet

Koira kopissaan joutui aivan raivoon, kun vaunut ajoivat pihamaalle; piika, joka ammensi vettä kaivosta, pudotti hämmästyksissään täyden sangon kaivoon takaisin.
— Corelia Levetzow, Meidän naapurimme; Margreta
"Bill, lyön kanssasi vetoa kymmenestä dollarista, ettet arvaa, mitä tuon miehen kantamassa sangossa on", sanoi Jim-niminen henkipatto.
— Zane Grey, Yksinäisen tähden harhailija
Kaivamisessa käytettiin mm. lapiota, hakkua ja kottikärryjä sekä sankoa, joilla kaivettu maa nostettiin ylös.
— Wikipedia: Klondiken kultaryntäys

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan sanko lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Kaleb otti sangon ja ammensi kuraveden pois pohjaa myöten, antoi sitten kuopan uudelleen täyttyä ja ammensi jälleen pois.
— Ernest Thompson Seton, Kaksi partiopoikaa
Rautasessa tinakauhassa hiilillä sulatettu tina kaadettiin kylmällä vedellä täytettyyn sankoon.
— A. Th. Böök, Vanhankansan tapoja ja taikoja
Nainen on noussut kaivonkannelle ja vinttaa kiireisin elein vettä sankoonsa.
— Lauri Haarla, Kurkien taru
Nokinen lämmittäjä tyhjensi sankoa reelingin ylitse.
— Sigrid Boo, Kun onni potkaisee...

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan sanka yhteydessä
Vanhin tieto
Abraham Kollanius, 1648
Vastineita
inkeroinen, vatja, viro, ersämordva

Lähtökohta: ? ← indoeurooppalainen *ḱanku-, *ḱanko-, josta germaaninen *hanhu-, vertaa muinaisnorja há-r ’veneen hanka’, nykyruotsi murt. hå ’sama merkitys’ Samaa indoeurooppalainen kantaa on muinaisintia śankú- ’puunaula, tappi, paalu’, slaavilainen sǫkŭ ’oksa, vesa’, joihin suomi-mordva sanaa aiemmin on verrattu.

Vastineet sukukielissä (4 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinensaŋka ’heinäsuovan keskellä oleva tukiseiväs’, saŋko ’sama merkitys’
vatjasaŋka ’(vasun, ämpärin, kiulun) sanka; koukku’
virosang (g. ‑a) ’sanka, kannin, ripa; määrly’, murt. sang (g. ‑u) ’ämpäri’

(suomi → pohjoissaame saŋˈga ’heinäsuovan tukipuu; lypsinkiulun kädensija’)

Kaukaisemmissa sukukielissä (epävarma)

ersämordvaersämordva śango, mokšamordva t́śangă ’(heinä)hanko’

Samaa juurta olevia sanoja

Englanninkieliset vastineet

  • pail
  • scuttle

Esiintymistiheys

3 257 esiintymää · 1.2 / milj.

Suomi24
1.1
Sanomalehdet
2.0
Aikakauslehdet
1.0
Wikipedia
1.1
Reddit
1.7
Tekstitykset
2.2

Taivutustiedot

Taivutusluokka 1 (valo), vokaalivaihtelutyyppi G

Yleisimmät: sanko 27 % · sankoon 16 % · sangon 12 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-ɑŋko

Kaikki riimit
aiheet:

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Sanko. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/sanko