Asiasanasto.fi

suuntima

substantiivi

/ˈsuːntimɑ/

Johdettu sanasta: suunta

Merkitykset

(käännetty englannista)
  1. 1.suunta tai polku, jota pitkin jokin liikkuu tai jolla se sijaitsee; vaakasuuntainen kulma kohteen ja esimerkiksi pohjoisen välillä
  2. 2.suora viivasegmentti, jolla on pituus ja suunta avaruudessa

Synonyymit

Liittyvät sanat

Hierarkia

Alakäsitteet

Esimerkkilauseet

(24 km) Revelistä pohjoiseen olevaa Yttergrundin majakkaa kohti päivällä — niin kauaksi, että hän itse voisi sen erottaa, mutta ettei laivaa voitaisi huomata Yttergrundista käsin, siis arviolta noin 15 mpenik:n (28 km) päähän majakasta, joten hän likimain toimitetun suuntiman (peilauksen, tällä kertaa syvyysmittauksen) avulla saisi jotenkin tarkan leveys-määrreen tietoonsa.

K. A. Wegelius, Suomen leijona ja Saksan kotka

Toisen maailmansodan jälkeen Toinen maailmansota osoitti, etteivät lentopommitukset ole niin tehokkaita kuin oli otaksuttu, sillä esimerkiksi tutkan avulla pommituslaivueiden lähestyminen ja suuntima oli mahdollista havaita paljon aiempaa helpommin.

Wikipedia: Douhetismi

Englanninkieliset vastineet

  • bearing
  • vector

Esiintymistiheys

774 esiintymää, 0.3 / milj.

Suomi24
0.1
Sanomalehdet
0.0
Aikakauslehdet
0.1
Wikipedia
0.3
Reddit
0.2
Tekstitykset
2.4

Taivutustiedot

Taivutusluokka 10

Nominatiivisuuntima
Genetiivisuuntiman
Partitiivisuuntimaa
Essiivisuuntimana
Translatiivisuuntimaksi
Inessiivisuuntimassa
Elatiivisuuntimasta
Illatiivisuuntimaan
Adessiivisuuntimalla
Ablatiivisuuntimalta
Allatiivisuuntimalle
Abessiivisuuntimatta

Riimit

-uːntimɑ

Kaikki riimit