kul­ku­suun­ta

substantiivi/ˈkulkuˌsuːntɑ/
Jaa

Yhdyssana: kulku + suunta

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. suunta tai reitti, jota pitkin jokin liikkuu; (merenkulku) kurssi, (ilmailu) reitti

Synonyymit

Hierarkia

Yläkäsitteet

Alakäsitteet

Esimerkkilauseet

Dantonin sormi osoitti lähteet ja paikat, missä sivujoet yhtyisivät, ja virtojen kulkusuunnan, niiden ihmisvirtojen kulun, jotka paria päivää myöhemmin hukuttaisivat Pariisin tulvaan.
— Alexandre Dumas, Marseljeesi
"Kääntäkää laivan kulkusuuntaa", komenteli hän kapteeni Dettmar'ia.
— Jack London, Yön lapsi
Toisaalta, suoran leveys on nolla, joten käyrä on suora koko pituudeltaan, jos sen projektio on piste, kun suoraa katsotaan sen kulkusuuntaan.
— Wikipedia: Suora

Englanninkieliset vastineet

  • heading

Esiintymistiheys

2 789 esiintymää · 1.1 / milj.

Suomi24
1.1
Sanomalehdet
1.2
Aikakauslehdet
1.3
Wikipedia
2.6
Reddit
0.8
Tekstitykset
0.5

Taivutustiedot

SijamuotoYksikkö
Nominatiivikulkusuunta
Genetiivikulkusuunnan
Partitiivikulkusuuntaa
Essiivikulkusuuntana
Translatiivikulkusuunnaksi
Inessiivikulkusuunnassa
Elatiivikulkusuunnasta
Illatiivikulkusuuntaan
Adessiivikulkusuunnalla
Ablatiivikulkusuunnalta
Allatiivikulkusuunnalle
Abessiivikulkusuunnatta

Riimit

-uːntɑ

Kaikki riimit
aiheet:
luokat:

Lähteet