- Sanakirjassa
- Yhdyssana, käsitellään sanan uros yhteydessä
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, luulajansaame
rinn. uro (Flor 1678) ’(voimakas) mies’
Vastineet sukukielissä (5 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | urohoin ’tavallista suurempi, runsas’, urroisa ’urospuolinen; suuri’ |
|---|---|
| karjala | uros (g. urohon) ’mies, aviomies; etevä työssään; koiras’, uro ’mies (run.)’, uroi ’isä (itk.)’, uroisa, urottšu ’koiras’ |
| lyydi | uroi ’mies, uros’ |
| vepsä | (August Ahlqvistin aineistosta) uros ’appi’ |
Kaukaisemmissa sukukielissä
| luulajansaame | luulajansaame årēs (eteläsaame uumajansaame piitimensaame inarinsaame koltansaame kildininsaame) ’uros; porohärkä’ (edustaa johtimensa puolesta alkuperäisempää muotoa *uras, vertaa koiras (s.v. koira), naaras); sanan äänt. poikkeuksellisia variantteja ovat pohjoissaame vârres ja turjansaame vi̮ə̑res ’uros’ |
|---|---|
| – | ? unkari úr ’herra’ (ellei ← turkin kieli urï ’nuorukainen’). |
itämerensuomi-saamelaisen sanan vartalo-osa voi olla pelkkä u- (vertaa koi-, naa-), josta myös suomi ukko (katso tätä) näyttää johdetun; tämän mahdollisesti vastine voisi olla etelämansi oj, itämansi woj, länsimansi wuj, pohjoismansi ūj ’eläin; karhu’.
Lainalähde: mahdollisesti ← germaaninen *tew(ᴈ)- tai esigermaani *dew- (oletettava (? juuri)nomini), joka liittyy germaaninen v:iin *taweja- ’tehdä’; vertaa merk:n puolesta lisäksi samaan yhteyteen kuuluva muinaisnorja tó ’puhdistamaton (työstettävänä oleva) villa tai pellava’ (germaaninen *tōwa-, johd. v:stä *taweja-).
Vastineet sukukielissä (8 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | tȫ ’työ; käsityö’, tȫmēs ’työmies’ |
|---|---|
| karjala | työ ’työ, toimi, tehtävä; (mon. työt) käsiteltävänä olevat pellavat tai hamput, myös rohtimet’, työläs ’vaivalloinen, työläs’, työlästyö ’kyllästyä, tuskastua’ |
| lyydi | t́üö (tavallisesti mon. t́üöt) ’pellavat, hamput, rohtimet, tappurat; (kehrättäväksi) valmiit pellavat’ |
| vepsä | t́ö ’työ; (muokattava tai muokattu) pellava’, t́öhińe ’pellavainen’ |
| vatja | tȫ ’työ’, (August Ahlqvistin aineistosta) tȫnikka ’työläinen; työteliäs’ |
| viro | töö ’työ’, töökas ’työteliäs, toimelias’, töötada ’työskennellä, tehdä töitä’, tööstus ’teollisuus’ |
| liivi | tīe, (vanh.) tǖö ’työ’, tīeli (tǖöli) ’työläinen’ |
Kaukaisemmissa sukukielissä
| mordva | t́ev ’työ’ |
|---|
Lue myös Kotuksen kirjoitus työ.