vaino
substantiivi/ˈʋɑi̯no/vai-no (2 tavua) · 5 kirjainta · Suomen kielen 4 383. yleisin sana
Merkitykset
- (oikeustiede)jonkin ihmisryhmän perusoikeuksien tahallinen epääminen ryhmän tai yhteisön ominaisuuksien vuoksijuutalaisvaino, kristittyjen vainot
- (arkikieltä)jonkun tai jonkin juridisten tai muiden oikeuksien jatkuva tahallinen loukkaaminenPussiahman kanta vaarantui siihen kohdistetun vainon takia.
- (vanhentunut)sota
Synonyymit
Esimerkkilauseet
Ensimmäisten kristittyjen vainot, romaanissa esitettyinä, herättivät minussa mitä kiihkeintä mielenkiintoa.Hän tahtoi luuletella itseään, että koko mailma häntä vihasi ja vainosi.Tällöin koittaa suuren ahdistuksen aika, joka on melko lyhyt aika, jolloin uskovat tulevat kokemaan voimakkaita vainoja, ja toisaalta puhdistumaan ja vahvistumaan niiden seurauksena.Kollokaatiot
Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan vaino lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.
- Substantiivit
- Adjektiivit
- Verbit
Varovaiset arviot Stalinin vainojen kuolonuhreista liikkuvat miljoonan vaiheilla.Vainoissa oli teloitettu suuri osa puna-armeijan korkeimmasta upseeristosta.NKVD vangitsi hänet myöhemmin, ja hänet teloitettiin Stalinin vainojen aikana.Verikevään ankea aika, vaino, sorto ja turvattomuus, ja jälkehen jääneillä aina palaa mielessä aika uus.Etymologia
1vaino1 – vainoaminen, vihanpito; sota
- Vanhin tieto
- Mikael Agricola (eli n. 1510–1557)
- Levinneisyys
- eri tahoilla murt.
- Vastineita
- karjala, viro
Lainalähde: mahdollisesti ← muinaisvenäjä, vertaa venäjä vojná ’sota’ (josta myöhemmin → karjala voina, lyydi, vepsä voin ’sota’); venäjän sana lienee ainakin vaikuttanut itämerensuomalaisten sanojen merkitykseen.
suomi → pohjoissaame vaiˈdno (luulajansaame inarinsaame koltansaame) ’vaino, ahdistaminen; (N myös) hätä, nälänhätä; (In Ko myös) sota’, pohjoissaame vainotit (inarinsaame koltansaame) ’vainota; sotia (Ko)’.
Vastineet sukukielissä (2 kieltä)
Lähisukukielissä
| karjala | (kansanr.) vaino ’sota, vaino’ |
|---|---|
| viro | vaen (g. vaenu) ’viha, vaino’, vaenata ’vihata, vainota’, vaenlane ’vihollinen; (murt. myös) paholainen’ |
Samaa juurta olevia sanoja
2vaino2 – vainaja
- Alkuperä
- Lainasana (germaaninen)
- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan vainaja yhteydessä
- Vastineita
- viro
- suomivainaja
- germaaninenvertaa gootti wainahs, wainags ’kurja, viheliäinen, onneton’, muinaisyläsaksa wēnag ’sama merkitys; valitettava; vähäinen, heikko, pieni’, keskiyläsaksa wēnec, wēnic, nykysaksa wenig ’vähä(inen), pieni; vähän’ (johd. germaanisesta v:stä, jonka jatkajia on muun muassa nykysaksa weinen ’itkeä’)
Vastineet sukukielissä (1 kieli)
Lähisukukielissä
| viro | murt., kansanr. vainu ’kuolema, manalan jumala’ |
|---|
(suomi → pohjoissaame ‑vaiˈdne (luulajansaame) ’vainaja’)
Samaa juurta olevia sanoja
3vaino3 – hajuaisti; eläimen aistima haju; aavistus, vaisto
- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan vainu yhteydessä
- Vastineita
- karjala, lyydi, liivi
Lainalähde: luultavasti ← muinaisvenäjä vonja (akk. vonjú) ’tuoksu, haju’ = nykyvenäjä voń ’löyhkä, lemu’.
suomi → luulajansaame vaiˈnō (ruotsinsaame) ’halu, himo; (Lu myös) toive’, pohjoissaame vainotit (luulajansaame ruotsinsaame) ’pyytää, haluta, toivoa’.
Yhdyssanat ja johdokset
Liittyvät sanat
Käännökset
- engl.persecution
- ruotsiförföljese
- ranskapersécution (f)
- venäjäпреследование
- esp.represión, persecución (f)
- virovaen
- italiapersecuzione (f)
Hierarkia
Englanninkieliset vastineet
- persecution
- pogrom
Esiintymistiheys
45 298 esiintymää · 17.3 / milj.
Taivutustiedot
Taivutusluokka 1 (valo)
Yleisimmät: vainoa 18 % · vainon 17 % · vaino 16 %
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | |
| Genetiivi | |
| Partitiivi | |
| Essiivi | |
| Translatiivi | |
| Inessiivi | |
| Elatiivi | |
| Illatiivi | |
| Adessiivi | |
| Ablatiivi | |
| Allatiivi | |
| Abessiivi |
Riimit
-ɑino
Kaikki riimitLähteet
Viittaa tähän artikkeliin
Asiasanasto.fi. (s.a.). Vaino. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/vaino