nar­ri

substantiivi/ˈnɑrːi/
Jaa
Viittaa artikkeliin

nar-ri (2 tavua) · 5 kirjainta · Suomen kielen 12 351. yleisin sana

Merkitykset

  1. yleensä hoviin kuulunut henkilö, jonka tehtävänä oli hauskuttaa kuulijoitaan esimerkiksi vitsejä kertomalla
  2. (halventava)itsensä naurunalaiseksi tekevä henkilö

Synonyymit

Esimerkkilauseet

Narrissa on narrin leima, siksi se hupsuna kulkea saa, moni viisas on narrin kaima, vaikka hän tiukunsa piiloittaa.
— Larin-Kyösti, Kulkurin lauluja
Alkoi tuntua viileältä, ja tyhmäpä olisin ollut, jos olisin antautunut alttiiksi reumatismin vaaralle jäämällä kuuntelemaan kahden nuoren narrin nenäkkäitä viisasteluja.
— Anatole France, Instituutin jäsenen Sylvestre Bonnardin rikos
Myös ammatillisia narreja eli henkilöitä, jotka ottivat itse narrin osan, oli paljon ja he kiertelivät joko kaupungista toiseen, tai ottivat roolin vain tietyn juhlan ajaksi.
— Wikipedia: Hovinarri

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan narri lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Olenkohan itserakas narri, vai olisiko hän hieman ihastunut minuun?
— Stendhal, Punaista ja mustaa
Herra oli itserakas ja turhamainen narri, joka antoi passata itseänsä kuin tyranni.
— Maria Jotuni, Evakuoidut; Palvelustytön romaani

Etymologia

1narri1 – ilveilijä; hupsu, naurettava ihminen; pila, pilkka

Alkuperä
Lainasana (nykyruotsi)
Vanhin tieto
Hemminki Maskulainen, 1616
Levinneisyys
melko yleinen

Lähtökohta: ← nykyruotsi varhaisempi uusruotsi narr ’hupsu, houkkio; ilveilijä, narri’ ← keskialasaksa narre ’sama merkitys’ — viro narr ’narri; hullu’, liivi nɔ̄ra ’narri; pilkka, pila’ ← keskialasaksa; pohjoissaame narˈrâ (eteläsaame inarinsaame) ’narri, pilailija; pila; kiusoittelu’ ← skandinaavinen, ehkä osin myös ← suomi. Vertaa narrata.

2narri2 – rannekipu, eräänlainen nivelsairaus

Alkuperä
Lainasana (nykyruotsi: knarr)
Vanhin tieto
Elias Lönnrot, 1880
Levinneisyys
paikoin Etelä- ja Keski-Pohjanmaa
Vastineita
viro

Lähtökohta: ← nykyruotsi murt. knarr ’(kättä taivutettaessa narinaa aiheuttava) rannekipu’ v:stä nykyruotsi knarra ’narista’.

Varianttiin nari lienee vaikuttanut myös onomat. v. narista; samanlaista vaikutusta on myös viro murt. nari ’nivelsairaus’ (vertaa tähän myös saksa Knarren ’narina’).

Vastineet sukukielissä (1 kieli)

Lähisukukielissä

viromurt. (Luoteis-Viro, Saarenmaa) narr ’nivelen kitinä’

Yhdyssanat ja johdokset

Liittyvät sanat

Käännökset

  • engl.jester, fool
  • ruotsinarr
  • saksaHofnarr (m), Narr (m)
  • ranskabouffon
  • venäjäшут (m)
  • esp.bufón (gracioso)
  • vironarr

Hierarkia

Englanninkieliset vastineet

  • cockscomb
  • buffoon
  • fool
  • motley fool
  • gull
  • morosoph
  • jester

Esiintymistiheys

10 726 esiintymää · 4.1 / milj.

Suomi24
4.0
Sanomalehdet
4.0
Aikakauslehdet
1.5
Wikipedia
2.4
Reddit
1.0
Tekstitykset
7.3

Taivutustiedot

Taivutusluokka 5 (risti)

Yleisimmät: narri 31 % · narrit 17 % · narrin 15 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-ɑrːi

Kaikki riimit
luokat:

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Narri. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 18.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/narri