1penseä1 – ynseä, kylmäkiskoinen, välinpitämätön; leuto, lauhkea; haalea; notkea, pehmeä
- Vanhin tieto
- Mikael Agricola (eli n. 1510–1557)
- Levinneisyys
- eri tahoilla murt.
pen-se-ä (2 tavua) · 6 kirjainta
Mut penseä, kylm' on mailma, Niin kylmä ja itsekäs; Oi lapsonen — ei se huoli, Vaikk' kuolisit nälkähäs.Ilma oli penseätä puiden suojassa, ja sakea kuusien tuoksu ympäröi kuin sumu ihmistä.Yhtyeen fanien keskuudessa albumia tosin pidettiin aiempaa "radioystävällisenä", ja albumi sai kriitikoilta melko penseän vastaanoton; erityisesti tuotantoa ja kappalevalintoja kritisoitiin.Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan penseä lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.
Kylmänä mun rinnassani Sykkieli sydän vaan, Penseästä povestani Poistunut ei routakaan.| karjala | pensas ’pensas, pehko, tupas’, pensuo ’pensoa; olla satoisa; tulla tai kertyä runsaasti; ansaita, hankkia’, pensahtoakseh ’kertyä, karttua; tulvahtaa’ |
|---|---|
| lyydi | pendzahaińe ’pensas’ |
| vepsä | penzaz ’sama merkitys’, penzhišt ’pensaikko’, penzastuda ’pensastua’ |
| vatja | pē̮zaz, (vatjan Kukkosin murre) pēzaz ’pensas’ |
| viro | põõsas ’sama merkitys’, põõsastik ’pensaikko’ |
| liivi | pē̮zəz ’pensas’ |
| saame | bæsˈse ’tuohi; (Kld myös) koivu’, johd. pohjoissaame bēssudâk (uumajansaame luulajansaame), bēstâk (koltansaame kildininsaame) ’vitsas (varsinkin koivuinen)’, vertaa myös piitimensaame biestâ (g. biesˈtâgâ) ’pensas’. |
|---|
2 482 esiintymää · 0.9 / milj.
Taivutusluokka 15 (korkea)
Yleisimmät: penseä 57 % · penseitä 15 % · penseää 8 %
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | |
| Genetiivi | |
| Partitiivi | |
| Essiivi | |
| Translatiivi | |
| Inessiivi | |
| Elatiivi | |
| Illatiivi | |
| Adessiivi | |
| Ablatiivi | |
| Allatiivi | |
| Abessiivi |
Vertailumuodot: penseä – penseämpi – pensein
-enseæ
Kaikki riimitAsiasanasto.fi. (s.a.). Penseä. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/penseä