rai­vo

substantiivi, adjektiivi/ˈrɑi̯ʋo/
Jaa
Viittaa artikkeliin

rai-vo (2 tavua) · 5 kirjainta · Suomen kielen 4 353. yleisin sana

Merkitykset

  1. (arkikieltä)raivon vallassa oleva, raivostunutraivo härkä
  2. silmitön suuttumus, hurja vihajoutua raivon valtaan
  3. (kuva)hurja luonnonilmiö, esimerkiksi myrskymeren raivo
  4. (arkikieltä)raivopää, raivohulluJoku tommonen raivohan voi tehdä melkeen mitä vaan!
  5. (vanhentunut)pääkallotakaraivo

Synonyymit ja vastakohtasanat

Esimerkkilauseet

Kun Striga sai kuulla uutisen, hän oli pakahtua raivosta.
— Jules Verne, Tonavan luotsi
Valitellaan, vaikeroidaan mielipuolin puuskin, raivoin, tositoimiss' olla voidaan käsin vankoin, vaan ei aivoin.
— Kössi Kaatra, Murroksessa
Anakinin valtaa ensin suru, mutta sitten ylitsepääsemätön raivo, ja hän tappaa koko heimon, mukaan lukien puolustuskyvyttömät aikuiset ja lapset.
— Wikipedia: Shmi Skywalker

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan raivo lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Hänen ruumiinsa jokainen veripisara vastasi siihen vaahdoten sokeasta raivosta.
— James Oliver Curwood, Kultapaula
Hän vihdoin joutui valtaan raivon, vihan Ja vannoi: "murran koko kirkon ihan!"
— Zacharias Topelius, Lukemisia lapsille 6
Brandt oli päässyt jaloilleen ja kumartui katsomaan vierasta raivosta kiehuen.
— Zane Grey, Viimeinen ajo
Mutta hurjan raivon valtaamana sankari antoi hänelle jälleen uuden tuiman iskun.
— Rudolf Herzog, Nibelungien tarina

Etymologia

1raivo1 – vimma, viha; vimmainen

Vanhin tieto
1732
Levinneisyys
yleinen et. itämurteet, ei Inkerinmaa
Vastineita
pohjois- eli vienankarjala

Kuulunee sanan raju yhteyteen, katso tätä.

Vastineet sukukielissä (1 kieli)

Lähisukukielissä

pohjois- eli vienankarjalapohjois- eli vienankarjala raivo ’raivo, hullu’.

Samaa juurta olevia sanoja

2raivo2 – kallo

Alkuperä
Lainasana (germaaninen: *trauja-)
Vanhin tieto
Christfrid Ganander, 1786
Vastineita
karjala, vatja

Lainalähde: ← germaaninen *trauja-, vertaa anglosaksi trīg ’malja; vetomitta’, englanti tray ’tarjotin, matala kuppi’ (esimerkiksi ashtray ’tuhkakuppi’), ruotsi (vanh., murt.) trö ’mitta-astia, 1⁄6 tynnyriä’; merk:n puolesta vertaa esimerkiksi nykysaksa Kopf ’pää’ (keskiyläsaksa ’juoma-astia; pääkallo’, muinaisyläsaksa ’kuppi’), nykyruotsi panna ’pannu; otsa’.

Vastineet sukukielissä (2 kieltä)

Lähisukukielissä

karjalatakaraivo ’sama merkitys’
vatja(Alava) raivo ’järki, pää’

Samaa juurta olevia sanoja

3raivo3 – railo, halkeama, uurre

Sanakirjassa
Käsitellään sanan railo yhteydessä
Vanhin tieto
Samuel Forseen, 1738
Vastineita
pohjois- eli vienankarjala

Ilmeisesti deskr. alkuperää. Äänt. ja merk:n puolesta läheisiä ovat s.v. raide, raito ja raita1 main. sanat.

Vastineet sukukielissä (1 kieli)

Lähisukukielissä

pohjois- eli vienankarjalapohjois- eli vienankarjala rairo ’railo’

(→ koltansaame rȧiră (kildininsaame) ’sama merkitys’; suomi railo → inarinsaame rȧjlu ’railo’).

Englanninkieliset vastineet

  • rage
  • wrath
  • fury
  • furor
  • furore
  • enragement
  • frenzy

Esiintymistiheys

45 734 esiintymää · 17.4 / milj.

Suomi24
17.6
Sanomalehdet
6.3
Aikakauslehdet
6.4
Wikipedia
6.7
Reddit
15.5
Tekstitykset
30.9

Taivutustiedot

Taivutusluokka 1 (valo)

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-ɑiʋo

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Raivo. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 21.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/raivo