- Vanhin tieto
- Mikael Agricola (eli n. 1510–1557)
- Levinneisyys
- yleinen
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, lyydi, viro, saame, ersämordva ja 6 muuta kieltä
Vastineet sukukielissä (12 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | setä ’sama merkitys’ |
|---|---|
| karjala | sevoitar ’naispuolinen serkku tai pikkuserkku’ |
| lyydi | sevoittareksed ’serkukset’ |
| viro | murt. kansanr. sedi ’eno’ |
Kaukaisemmissa sukukielissä
| saame | čæcce ’isän nuorempi veli; (murt.) setä’ |
|---|---|
| ersämordva | ersämordva tšitše ’vanhemman sisaren mies’, mokšamordva štšəńä, štšińä ’äidin (vanhempi) veli’ |
| länsimari | länsimari tšətšə, itämari t́śüt́śö, tšütšö ’äidin nuorempi veli’ |
| udmurtti | tšuž ’äidinpuoleinen sukulainen’, tšuž-murt ’eno’ |
| komi | t́śož ’eno; (murt.) äidin isä; setä’ |
| itämansi | itämansi šäš, pohjoismansi sasiγ ’setä’ |
| nenetsi | t́id́e ’äidin nuorempi veli’ |
| – | ? nganasani ti̮tid́a ’sama merkitys’ |
| selkuppi | tšetšeka ’eno’. |
- suomiäiti
- germaaninenvertaa gootti aiþei ’äiti’, muinaisyläsaksa eidī, keskiyläsaksa eide, muinaisnorja eiða ’sama merkitys’ (pohjoissaame murt. æiˈde (luulajansaame) ’äiti’ ← suomi)
Aivan mahdoton ei liene ajatus, että sana ei olisikaan lainaa, vaan sen alkuperä olisi lapsen jokeltelussa, vertaa ati, täti, setä (huomaa että suomalais-ugrilaisista kielistä puuttuvat omaperäisinä sellaiset muualla yleiset mallit kuin mamma ja pappa, vertaa kuitenkin vauva).
Lue myös Kotuksen kirjoitus äiti ja emä.