viittomakieli

substantiivi

/ˈʋiːtːomɑˌkie̯li/

Yhdyssana: viittoma + kieli

Merkitys

1.Useimmiten kuuroille suunnattu kieli, jossa kielellinen viesti ilmaistaan viittomalla käyttäen käsite-, sana- tai merkkiviittomia. Viestiä elävöitetään ja sävytetään eleiden ja ilmeiden avulla. Viittomakieli on itsenäinen kieli, eikä vain tapa välittää puhutun kielen viestejä.

Synonyymit

sgn

Etymologia

viittoma + kieli

Liittyvät sanat

mimiikka simultaaniviittominen suomalainen viittomakieli varsinainen viittomakieli

Käännökset

engl.Sign Language, sign language
ruotsiteckenspråk
saksaZeichensprache (f), Gehörlosensprache (f), Gebärdensprache (f)
ranskalangue des signes (f)
venäjäжестовый язык (m)
esp.lengua de signos, lengua de señas
viroviipekeel
puolajęzyk migowy (m)

Hierarkia

Yläkäsitteet

↑kieli ↑kielellinen kommunikaatio

Alakäsitteet

↓sormiaakkoset ↓ASL ↓amerikkalainen viittomakieli

Esimerkkilauseet

Aikuislinjojen aihepiireinä ovat muiden muassa aistiohjaus, coaching, logoterapia, elämäntaitovalmennus, vammaisliikunta, viittomakieli ja valokuvaus.

Wikipedia: Keski-Pohjanmaan kansanopisto

Ne jotka ovat joskus kuulleet, kuulevat samanlaisia ääniä kuin muutkin, syntymäkuurot taas hallusinoivat puheen näköharhojen, kuten viittomakielten tai huuliltalukemisen kautta.

Wikipedia: Hallusinaatio

Englanninkieliset vastineet

gestural
sign language

Esiintymistiheys

6 276 esiintymää, 2.4 / milj.

Suomi24

1.3

Sanomalehdet

4.7

Aikakauslehdet

20.1

Wikipedia

6.2

3.8

Tekstitykset

1.3

Taivutustiedot

Taivutusluokka 26

Nominatiivi	viittomakieli
Genetiivi	viittomakielen
Partitiivi	viittomakieltä
Essiivi	viittomakielenä
Translatiivi	viittomakieleksi
Inessiivi	viittomakielessä
Elatiivi	viittomakielestä
Illatiivi	viittomakieleen
Adessiivi	viittomakielellä
Ablatiivi	viittomakieleltä
Allatiivi	viittomakielelle
Abessiivi	viittomakielettä

Riimit

-ieli

mieli maailmankieli pihtipieli

Kaikki riimit