viit­taus

substantiivi/ˈʋiːtːɑus/
Jaa
Viittaa artikkeliin

viit-taus (2 tavua) · 8 kirjainta · Suomen kielen 6 123. yleisin sana

Johdettu sanasta: viitata

Merkitykset

  1. käden nosto eleenä huomion merkiksi, viittaaminenAhkera viittaus tunnilla nostaa arvosanaa.
  2. tekstiin merkitty asiatiedon lähde
  3. seikka joka viittaa toiseen, vihje, viiteSarja sisältää lukuisia viittauksia aiempiin tapahtumiin.

Synonyymit ja vastakohtasanat

Vastakohtasanat

Esimerkkilauseet

"Kiitän, herra Fouquet", hän virkkoi yli-intendentille, suopealla viittauksella ilmaisten puhuttelun päättyneeksi.
— Alexandre Dumas, Bragelonnen varakreivi I
Ajutantti ei odottanut hetkeäkään, ei edes kenraalin viittausta, vaan syöksyi heti huvilaa kohden soittamaan, kutsumaan, käskemään.
— Olli Karila, Pelastus
Hänen mukaansa vanhimmat viittaukset arabeihin tarkoittivat erilaisia nomadiheimoja, ja sanaa käyttivät ulkopuoliset tahot, eivät nomadit itse, jotka eivät siten identifioineet itseään "arabeiksi".
— Wikipedia: Arabit

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan viittaus lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Dragonfablen maailmassa on paljon huumoria ja lukuisia viittauksia populaarikulttuuriin.
— Wikipedia: Dragonfable
Intiaani totteli viittaustani ja poistui, vaikka silminnähtävän vastahakoisesti.
— Mayne Reid, Valkoinen hevonen
Hän loi Juhanaan tuiman silmäyksen ja antoi sisarelleen käskevän viittauksen.
— J. A. Bergman, Nurmeksen kapina
Tässä on viittaus Vanhassa testamentissa mainittuun retkeen vuorelle, jossa rukoiltiin.
— Wikipedia: Mooses

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan viitta yhteydessä
Vastineita
karjala, viro

Lähtökohta: ? ← germaaninen (kantaskandinaavi), vertaa muinaisnorja viti ’merkki; merkiksi sytytetty nuotio’, nykynorja vede, murt. vite ’verkonkoho’, tanska vede ’merimerkki’, nykyruotsi vette l. vätte ’sama merkitys; (metsästäjän) linnunkuva; (murt. myös) verkonkoho’ (tekijännimi kantaskandinaavi v:stä *witan ’osoittaa’, joka lienee samaa alkuperää kuin nykyruotsi veta, varhaisempi uusruotsi vita, muinaisyläsaksa wizzan, nykysaksa wissen jne. ’tietää’ ← kantagermaani *wait-).

pohjoissaame vihtta (eteläsaame luulajansaame inarinsaame) ’merkki, merkkiriuku; maamerkki, jonka perusteella kalastajat löytävät apajapaikan (N murt.); (Lu myös) merkkinuotio; poron korvamerkki (In)’ ← skandinaavinen.

Vastineet sukukielissä (2 kieltä)

Lähisukukielissä

–(suomi →) inkeroinen vītata ’viittoilla jhk menemään tai tulemaan’
karjalaviitata (Suojärvi; uud.) ’viitata’, viittuo (Uhtua) ’sama merkitys; osoitella sormillaan’
viroviit (g. viida) ’(tien)viitta’, (Wied) viidane ’sama merkitys; (tien)viitoilla merkitty’, (suomi ? →) viidata ’viitata, osoittaa’, viide ’viite, viittaus’

Yhdyssanat ja johdokset

Yhdyssanat

Liittyvät sanat

Käännökset

  • engl.reference
  • ruotsiantydan, antydning, hänvisning, anspelning
  • saksaHinweis (m)
  • ranskageste (m), référence (f)
  • esp.referencia (f), homenaje (m)
  • viroviide
  • italiariferimento (m)

Hierarkia

Englanninkieliset vastineet

  • reference
  • referent
  • acknowledgment
  • mention
  • allusion
  • beck

Esiintymistiheys

28 430 esiintymää · 10.8 / milj.

Suomi24
10.4
Sanomalehdet
18.2
Aikakauslehdet
9.7
Wikipedia
28.4
Reddit
26.4
Tekstitykset
4.3

Taivutustiedot

Taivutusluokka 39 (vastaus)

Yleisimmät: viittaus 39 % · viittauksia 21 % · viittaukset 14 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-iːtːɑus

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Viittaus. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/viittaus