1aherrus1 – palaneen tai puretun rakennuksen tai tulisijan raunio; hiillos (kasken jäljeltä tai uunissa); leivinuunin pohja
- Vanhin tieto
- Lönnrotin sanakirjan lisävihko, 1886
- Levinneisyys
- Etelä-Häme ja Kaakkois-Häme
- Vastineita
- vepsä, viro
Kaiketi samaa alkuperää kuin ahku1; vertaa myös ahera.
Vastineet sukukielissä (2 kieltä)
Lähisukukielissä (epävarma)
| vepsä | ahḱerd ’hehkuva hiillos (leivinuunin suulla tai liedessä)’ |
|---|---|
| viro | murt. aher-: ahervare (g. ‑me), ahervars (g. ‑varre; rinn. ahivare, ahjuvarre, jonka alkuosa = suomi ahjo) ’tulisijan raunio (rakennuksen paikalla); uhripaikkana käytetty kiviraunio’. |