- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan avio yhteydessä
- Vastineita
- inkeroinen, viro, liivi
Lainalähde: Toisaalta germaanisella taholla on kantasuomi *avio, ? *aivo sanojen lainalähteeksi sopiva sanaryhmä: kantagermaani *aiwō, *aiwi(ōn), *aiwa-: muinaisyläsaksa ēwa ’laki, normi, liitto, avioliitto’, anglosaksi ǣw ’laki, avioliitto, aviovaimo’, ǣwe ’laillinen, aviollinen; aviovaimo, aviopari’.
jne.
suomi avio ja avion sanoilla on murt. myös merk. ’avo-, avoin’ (avioppäin ’avopäin’), joten sanan on arveltu kuuluvan laajaan ava-pesyeeseen.
Vastineet sukukielissä (3 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | (run.) aivoi-: aivoinaine ’aviovaimo’ |
|---|---|
| viro | abi-: abielu ’avioliitto’, abikaasa ’aviopuoliso’ |
| liivi | aʾb-: aʾb-jelāmi ’avioliitto’ (»-elämä», ? ← viro). |
Samaa juurta olevia sanoja
- avio1510
- avioitua
- avioliitto
- ‑pari
- ‑puoliso
- ‑mies
- ‑vaimo
- ‑sääty
Vastineet sukukielissä (5 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | vaimo |
|---|---|
| karjala | vaimo ’vaimo; nainen’ (uud.; ← suomi) |
| viro | vaim (g. vaimu) ’henki, sielu; haltija, haamu; (hist.) maaorjuuden aikana moisiossa päivätyötä tehnyt talonpoikaisnainen’, vaimne ’henkinen’, vaimukas ’älykäs, henkevä’, vaimustada ’ihastuttaa, innostaa’ |
(viro → liivi vaim ’henki’)
Kaukaisemmissa sukukielissä
| pohjoissaame | pohjoissaame vaiˈbmo (eteläsaame uumajansaame piitimensaame luulajansaame inarinsaame koltansaame) ’sydän; (E U Lu myös) mielenlaatu, luonne; (Ko myös) vatsa’ |
|---|---|
| ersämordva | ersämordva ojme, mokšamordva vajmä ’hengitys, hengenveto; henki, sielu; elävä olento’. |
Sanan alkuperäinen merkitys lienee ollut ’henki, sielu’.