rou­va

substantiivi/ˈrou̯ʋɑ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

rou-va (2 tavua) · 5 kirjainta · Suomen kielen 1 662. yleisin sana

Merkitykset

  1. naimisissa oleva tai ollut nainen, kuten eronnut tai leski. Lyhenne rva.Herra ja Rouva Mäkinen saapuivat paikalle.
  2. myös naimattomasta aikuisesta naisesta puhuttaessa tai häntä puhuteltaessa käytetty nimitysPäästäisitkö rouvan istumaan.
  3. (korttipeli) kuvallinen pelikortti, joka on arvoltaan 12 (sotamiehen ja kuninkaan välissä), kuningatar, merkitään kirjaimella QKaksi rouvaa voittaa ässähain.
  4. (vanhahtava)(kiertoilmaus)etenkin vaatetusalalla naispuolisesta lihavahkosta tai lihavasta asiakkaasta tai tämän vaatekoostarouvain koot

Synonyymit ja vastakohtasanat

Vastakohtasanat

Esimerkkilauseet

"Kuulin sen, rouva", vastasi keittäjätär, heilauttaen paistinpannua niin, että sihinä ja tuoksu kantautuivat seurustelusaliin ja tekivät minut entistäkin nälkäisemmäksi.
— Frederick Marryat, Peter Simple merillä
Toinen loitsu samoilta seuduin on ilmeinen venäläinen laina, kuten sanat anheli, 'enkeli', papadja, 'papin rouva', ynnä lukkarien ja kirkonpalvelijan nimitykset todistavat.
— Kaarle Krohn, Suomalaisten runojen uskonto
Moisionpolku, pieni kävelytie, joka johtaa museolle, sopii hyvin lenkkeilyyn, polulle on jo vuosia tehty paikallisen rouvan toimesta kynttilävalaistus.
— Wikipedia: Moisio (Lohja)

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan rouva lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Useimmat noista herroista olin näet muutamia päiviä sitten tavannut rouva de St.
— Stanley Weyman, Punanen kokardi
Kuinka olen onnellinen, armollinen rouva, saadessani tutustua teidän kanssanne.
— Nikolai Gogol, Reviisori
Kuulitko, sanoi rouva ystävättärelleen, kuulitko sinä millainen ääni hänellä on.
— Knut Hamsun, Syystähden alla
Siellä olivat pitäjän kaikki sekä vanhat että nuoret herrat, rouvat ja neidit.
— Väinö Kataja, Eri isää

Etymologia

Alkuperä
Lainasana (skandinaavinen)
Vanhin tieto
Mikael Agricola (eli n. 1510–1557)
Levinneisyys
paikoin hämäläismurteet
Vastineita
karjala

Lähtökohta: ← skandinaavinen, vertaa muinaisnorja frouva, frova, frú(a) ’rouva, vaimo, valtiatar, ylhäinen nainen’, myöhäinen muinaisruotsi frua, fruwa, nykyruotsi fru ← keskialasaksa vrouwe, vra(u)w(e) ’herratar, kuningatar; aviovaimo; nainen’ (muinaisalasaksa eli muinaissaksi frūa, muinaisyläsaksa frouwa). Myös suomi sanan lainautumista suoraan ← keskialasaksa on pidetty mahdollisena. — inkeroinen prouva ’rouva’ ← viro; vatja frovva ’sama merkitys’ ehkä ← suomi tai ruotsi; viro proua, murt. myös (p)rovva, prõua, (p)ruua, (Wied) praua ’sama merkitys’ ← keskialasaksa; pohjoissaame (f)ruvˈva (luulajansaame koltansaame) ’sama merkitys’ ← skandinaavinen, mutta pohjoissaame roavˈva (luulajansaame inarinsaame koltansaame) ’sama merkitys’ ← suomi.

Vastineet sukukielissä (1 kieli)

Lähisukukielissä

karjalarouva ’rouva; piika’

Englanninkieliset vastineet

  • queen
  • Frau
  • Mrs
  • ma'am
  • madam
  • donna
  • madame
  • married woman

Esiintymistiheys

164 538 esiintymää · 62.7 / milj.

Suomi24
34.3
Sanomalehdet
48.2
Aikakauslehdet
21.7
Wikipedia
24.1
Reddit
17.2
Tekstitykset
415.4

Taivutustiedot

Taivutusluokka 10 (koira)

Yleisimmät: rouva 77 % · rouvan 7 % · rouvat 4 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-ouʋɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Rouva. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/rouva