- Sanakirjassa
- Yhdyssana, käsitellään sanan haahti yhteydessä
- Vanhin tieto
- Mikael Agricola (eli n. 1510–1557)
- Vastineita
- ersämordva
vertaa myös viro pn. Aaksisaar, Haksisaar, Haaksesaar, Haaksisaar ’Klein-Wrangelsholm’
Vastineet sukukielissä (1 kieli)
Kaukaisemmissa sukukielissä (epävarma)
| ersämordva | ersämordva šakš, tšakš ’(savi)astia, ‑ruukku, pata’, tšakške ’kenno (mehiläispesässä)’. |
|---|
suomi → ruotsinsaame (LÖ) hakse, hausa, luulajansaame haksa ’laiva’, samoin nykyruotsi murt. hakse, hakks, hakksä ’pieni laiva’.
Samaa juurta olevia sanoja
Arveltu kuuluvan samaan pesyeeseen kuin rikka1.
Vastineet sukukielissä (7 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | rikkoa ’rikkoa; turmella’, rikkahua ’rikkoutua’ |
|---|---|
| karjala | rikkuo ’rikkoa; turmella; eltaannuttaa; tehdä vastoin käskyä, sääntöä tms.; vahingoittaa taikakeinoin’, rikkoutuo ’särkyä; turmeltua; eltaantua’, rikos ’kelirikko; rikos; taikakeinoin aiheutettu sairaus, onnettomuus tms.’ |
| lyydi | rikkoda ’tappaa; turmella’, rikkavuda ’turmeltua’, rikond ’taikakeinoin aiheutettu onnettomuus tms.’ |
| vepsä | rikta ’tappaa; teurastaa’ |
| vatja | rikkoa ’rikkoa’ |
| viro | rikkuda ’rikkoa; pilata, tärvellä’, rike ’puute, vika’ |
| liivi | rikkə ’turmella, rikkoa’, rikābə ’turmeltua, pahentua’ |
(suomi → pohjoissaame rikˈkot (inarinsaame) ’loukata, rikkoa (jtak vastaan)’, pohjoissaame rikkos (inarinsaame) ’rikos’, inarinsaame rikolaǯ ’rikollinen’).