- Vanhin tieto
- 1649
- Levinneisyys
- et. Varsinais-Suomi Satakunta Häme
- Vastineita
- viro, pohjoissaame, etelämansi, itähanti
Vastineet sukukielissä (4 kieltä)
Lähisukukielissä
| viro | ka(j)eda ’katsoa, käsin tutkia, tarkastaa’ (? kantasuomi *kaja-) |
|---|
Kaukaisemmissa sukukielissä
| pohjoissaame | pohjoissaame gaggjot (piitimensaame luulajansaame inarinsaame koltansaame) ’auttaa, pelastaa, vapauttaa’ |
|---|---|
| – | ? udmurtti kwaji̮ni̮ (kwaj- ? ← *ko̭j- ← *kaj-) ’parantua, voimistua; lihoa’ |
| etelämansi | etelämansi kāj-, itämansi χōj-, länsimansi kōj-, pohjoismansi χɔ̄j- ’koskea, osua’ |
| itähanti | itähanti kaj-, etelähanti χoj-, pohjoishanti χaj- ’törmätä jhk; sattua, osua (ampuessa, viskatessa, lyödessä)’. |
Samaa juurta olevia sanoja
- ka(j)ettua
- kajottua
Luultavasti alun perin äänen heijastumista, kaikumista merkitseviin (s.v. kajata) sanoihin liittyvää ainesta. Siihen saattavat kuulua myös
Vastineet sukukielissä (15 kieltä)
Lähisukukielissä
| karjala | kajakka, kajie ’valoisa, kirkas, selkeä (sää, taivas)’, kajo(s) ’sama merkitys; (päivän)koite’, kajostoa, kajostuo ’kajastaa, seljetä’ |
|---|---|
| lyydi | kajak, kajoz ’kirkas, kuulakka (sää)’, kajostazeta, kajostuda ’kajastaa, kirkastua(sää)’ |
| vepsä | kajag, kajanskī (‑skī ← venäjä), kajoz ’sees, kuulas’, kajed ’kolea’, kajagzuda, kajostada, ‑uda ’seljetä, kirkastua (sää)’ |
| viro | kajastada ’heijastaa’, kajastuda ’heijastua’, kajastus ’heijastus’. |
Vertailukohtia
| pohjoissaame | pohjoissaame guojetit ’kirkastua, seljetä (sää)’, luulajansaame kuojijtit ’nousta (kuu)’, kuojētit ’juolahtaa mieleen’ |
|---|---|
| ersämordva | ersämordva (Wied) kajems ’tulla näkyviin (oras)’ |
| länsimari | länsimari kajam, itämari kojam ’näkyä, ilmaantua’ |
| – | ? komi kajni̮ ’nousta (muun muassa aurinko), kohota, kiivetä’ |
| nenetsi | χājjēr ’aurinko; kirkas (sää)’ |
| enetsi | kaija ’aurinko’ |
| nganasani | kou ’sama merkitys’ |
| selkuppi | kuet́e ’kuumuus’, kuet́eĺ ’kuuma, kirkas’ |
| kamassi | kuja ’aurinko’ |
| koibaali | kuja ’sama merkitys’ |
| matori | kaje, koje ’sama merkitys’ |
| taigi | chaja ’sama merkitys; päivä’. |
Onomat. sanoja, vertaa kaikua ja kajastaa.
Vastineet sukukielissä (7 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | kajahtā |
|---|---|
| karjala | kajata ’kaikua’, kajahtoa, kajissa ’soida, kaikua’, kajahus ’kajaus’, kaju ’kaiku’, kajakka, kajie ’kaikuva, kuuluva’ |
| lyydi | kajahtada ’kajahtaa (ääni)’, ka₍išta ’kajahdella’ |
| vepsä | kajata (prs. kajadab) ’kaikua’, kajahtada ’kajahtaa’, kajahtoitta ’kajauttaa’ |
| vatja | (Tsv) kajama ’kaikua’, (vatjan Kukkosin murre; prs. yks. 3. p.) kajahtāb ’kajahtaa’ |
| viro | kajada, kajuda ’kaikua’, murt. kaju ’kaiku; kaikukappale säkkipillissä’ |
Kaukaisemmissa sukukielissä
| eteläsaame | eteläsaame gaajudh, pohjoissaame gāggjât, skāggjât ’kaikua, kajahtaa’, eteläsaame gaaje, pohjoissaame gāggjâ, skāggjâ ’kaiku’, vertaa ruotsinsaame (LÖ) kajet, luulajansaame kājatit, kajātit ’huutaa’. |
|---|