ku­mar­taa

verbi/ˈkumɑrtɑː/
Jaa
Viittaa artikkeliin

ku-mar-taa (3 tavua) · 8 kirjainta · Suomen kielen 4 073. yleisin sana

Johdettu sanasta: kumara

Merkitys

  1. mennä kumaraan asentoon tois(t)en edessä

Synonyymit ja vastakohtasanat

Esimerkkilauseet

Siitä mä sinua kiitän, Siitä kuulua kumarran, Siit' ylennän arvoasi, Kun sa annat aika linnun, 10 Kotoisiksi tuomisiksi.
— Elias Lönnrot, Suomen kansan muinaisia loitsurunoja
"Kiitän, äitini", sanoi kuningas kunnioittavasti kumartaen leskikuningattarelle.
— Alexandre Dumas, Bragelonnen varakreivi I
Nolostuessaan ihminen saattaa punastua, katsoa sivuun, kumartaa, virnistää vienosti, nostaa kätensä kasvoilleen, elehtiä käsillään tai änkyttää.
— Wikipedia: Nolostuminen

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan kumartaa lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Belotti suuteli kunnioittavasti hänen kättänsä ja Vilhelmi kumarsi kohteliaasti.
— Georg Ebers, Pormestarin vaimo
Poika oli asettunut ihan kuninkaan eteen ja kumarsi lakki kourassa minkä jaksoi.
— Hanna Cederholm, Kultahuntu
Ostrog, oltuaan hetken vaiti, päätti olla vastaamatta ja kumarsi kunnioittavasti.
— H. G. Wells, Kun nukkuja herää
Easthupp nosti komeasti hattuaan, kumarsi ja laskeutui pääportaista kannen alle.
— Frederick Marryat, Merikadetti Jack Easy

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan kumara yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 4 muuta kieltä

mordvan sana on alkup. perussanan (*kuma) edustaja, muut ovat johd:ia samasta kannasta. Omituinen on osassa itämerensuomalaisia kieliä ja lapissa esiintyvä geminaatta-m. Todennäköisesti johd:ia samasta kannasta kuin kumo, katso tätä.

Vastineet sukukielissä (10 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenkummartā ’kumartaa’
karjalakumartoa, kumartuo
lyydikumartaze̮, kumarduda, ‑arzuda ’kumartaa’
vepsäkumarta(ze̮), kumartazhe̮ ’sama merkitys’
vatjakummartā ’sama merkitys’
virokummardada ’sama merkitys’, kummargil ’kumarassa’, ‑e ’kumaraan’ (vertaa myös kummar, ‑as ’ontelo, astian sisäpuoli’, kummer, kumer ’kupera, käyrä, mykevä’)
liivikumārd ’kumartaa’

Kaukaisemmissa sukukielissä

pohjoissaamepohjoissaame gobˈmârâs, ‑âris ’eteenpäin työntyvä, kärjestä alas kaartuva (poron sarvi)’, inarinsaame kummar, attr. ‑as ’sama merkitys; (liian) käyrä (ahkion, veneen keula, kengän kärki)’ (vastaa äänt. viro kummer sanaa), pohjoissaame gobmerdit (luulajansaame inarinsaame koltansaame kildininsaame turjansaame) ’kumartaa’
mordvakomams ’kumartaa, kumartua’
länsimarilänsimari kə̑malam, itämari kumalam ’kumartaa; rukoilla, uhrata’
–? unkari homorú ’kovera, onteva; (vanh.) kupera, mykevä’.

Samaa juurta olevia sanoja

Yhdyssanat ja johdokset

Liittyvät sanat

Käännökset

  • engl.bow
  • ruotsibocka
  • ranskaincliner, faire, la, révérence

Hierarkia

Englanninkieliset vastineet

  • bow
  • take a bow
  • venerate
  • scrape

Esiintymistiheys

50 154 esiintymää · 19.1 / milj.

Suomi24
22.2
Sanomalehdet
3.8
Aikakauslehdet
3.2
Wikipedia
2.1
Reddit
5.8
Tekstitykset
10.5

Taivutustiedot

Taivutusluokka 54 (huutaa), vokaalivaihtelutyyppi K

Yleisimmät: kumartaa 26 % · kumarra 13 % · kumartavat 10 %

MuotoTaivutus
Infinitiivi
Ind. prees. yks. 1.
Ind. imperf. yks. 3.
Kond. prees. yks. 3.
Pot. prees. yks. 3.
Imperat. prees. yks. 3.
Akt. 2. partisiippi
Pass. imperf.

Verbin kumartaa taivutus

Indikatiivi

PersoonaPreesensImperfektiPerfektiPluskvamperfekti
minäkumarrankumarsinolen kumartanutolin kumartanut
sinäkumarratkumarsitolet kumartanutolit kumartanut
hänkumartaakumarsion kumartanutoli kumartanut
mekumarrammekumarsimmeolemme kumartaneetolimme kumartaneet
tekumarrattekumarsitteolette kumartaneetolitte kumartaneet
hekumartavatkumarsivatovat kumartaneetolivat kumartaneet
passiivikumarretaankumarrettiinon kumarrettuoli kumarrettu

Konditionaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäkumartaisinolisin kumartanut
sinäkumartaisitolisit kumartanut
hänkumartaisiolisi kumartanut
mekumartaisimmeolisimme kumartaneet
tekumartaisitteolisitte kumartaneet
hekumartaisivatolisivat kumartaneet
passiivikumarrettaisiinolisi kumarrettu

Imperatiivi

PersoonaPreesensPerfekti
sinäkumarra—
hänkumartakoonolkoon kumartanut
mekumartakaamme—
tekumartakaa—
hekumartakootolkoot kumartaneet
passiivikumarrettakoonolkoon kumarrettu

Potentiaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäkumartanenlienen kumartanut
sinäkumartanetlienet kumartanut
hänkumartaneelienee kumartanut
mekumartanemmelienemme kumartaneet
tekumartanettelienette kumartaneet
hekumartanevatlienevät kumartaneet
passiivikumarrettaneenlienee kumarrettu

Infinitiivit

1. infinitiivikumartaa
1. inf. pitkä muotokumartaakseen
2. inf. inessiivikumartaessa
2. inf. inessiivi, passiivikumarrettaessa
2. inf. instruktiivikumartaen
3. inf. inessiivikumartamassa
3. inf. elatiivikumartamasta
3. inf. illatiivikumartamaan
3. inf. adessiivikumartamalla
3. inf. abessiivikumartamatta
3. inf. instruktiivikumartaman
4. infinitiivikumartaminen
5. infinitiivikumartamaisillaan

Partisiipit

Aktiivin 1. partisiippikumartava
Passiivin 1. partisiippikumarrettava
Aktiivin 2. partisiippikumartanut
Passiivin 2. partisiippikumarrettu
Agenttipartisiippikumartama
Kieltopartisiippikumartamaton

Riimit

-umɑrtɑː

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Kumartaa. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/kumartaa