naama

substantiivi

/ˈnɑːmɑ/

Merkitykset

1.(arkikieltä)kasvot, ihmisen pään etuosa
2.(biologia)eläimen pään etuosa
3.(murre)sarven nahka

Synonyymit

kasvot pärstä pläsi pärstävärkki lärvi naamataulu nassu

Etymologia

3, sarven nahka saamelainen laina, etymologisesti samaa alkuperää kuin suomen naama

Yhdyssanat ja johdokset

Yhdyssanat

hapannaama kalpeanaama karvanaama kovanaama kurttunaama kuunaama naamahermo naamakerroin naamalihas naamataulu naamavärkki pallinaama pisamanaama pitsanaama pokerinaama valkonaama vittunaama

Johdokset

naamari naamio

Käännökset

engl.face
saksaGesicht (n)
ranskaface (f), gueule (f)

Hierarkia

Yläkäsitteet

↑ulkoinen ruumiinosa ↑kasvot

Alakäsitteet

↓kuono ↓turpa ↓pallinaama ↓taikinanaama

Esimerkkilauseet

Vieras naamakin sillä on, miettii isäntä, ja ajatus pysähtyy taas pelolla talletustodistuksiin, osakkeihin, taloon, peltoihin ynnä muuhun niihin kuuluvaan.

Juho Koskimaa, Elämää katsellessa

jauhakaa suruja itsellenne, jauhakaa lyhyiksi elonne päivät, kurttuja naamaan ja köyryä selkään, jauhakaa kuiviksi suonienne nesteet ja — kuolkaa kunniatonna!

Kössi Kaatra, Murroksessa

Sen selkä on ruskea, vatsa valkoinen, rinnassa on kaksi mustaa poikkiraitaa, naama on harmaanruskea, päälaki musta ja silmän takana on valkoinen juova.

Wikipedia: Ruskonaamatylli

Englanninkieliset vastineet

face
phiz

Esiintymistiheys

252 860 esiintymää, 96.3 / milj.

Suomi24

106.6

Sanomalehdet

12.6

Aikakauslehdet

11.6

Wikipedia

8.9

101.6

Tekstitykset

104.4

Taivutustiedot

Taivutusluokka 9

Nominatiivi	naama
Genetiivi	naaman
Partitiivi	naamaa
Essiivi	naamana
Translatiivi	naamaksi
Inessiivi	naamassa
Elatiivi	naamasta
Illatiivi	naamaan
Adessiivi	naamalla
Ablatiivi	naamalta
Allatiivi	naamalle
Abessiivi	naamatta

Riimit

-ɑːmɑ

draama pisamanaama waama

Kaikki riimit