- Alkuperä
- Lainasana (germaaninen: *naglan-)
- Vanhin tieto
- Mikael Agricola (eli n. 1510–1557)
- Levinneisyys
- Laatokan Karjala Inkerinmaa
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro, liivi
Lainalähde: ← germaaninen *naglan-, vertaa muinaisnorja nagli, muinaisruotsi naghle, nykyruotsi nagel ’naula’, muinaisyläsaksa nagel myös ’painomitta’.
saame nawˈle ’naula; (paikoin myös) painomitta (»suomalainen» naula tai punta)’ näyttää äänt. seikkojen nojalla olevan pääosin suomen välityksellä saatu laina samalta skandinaaviselta taholta.
Vastineet sukukielissä (7 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | nāgla ’naula; suude; painomitta’, nāglia, nāglita (prs. nāglitsen) ’naulata, naulita’ |
|---|---|
| karjala | noakla ’naula; kiila, suude; viritys- tai muu tappi; painomitta’, noaklita (prs. noaklitšen) ’naulita’ |
| lyydi | nagl(e̮) ’naula; kiila, suude; tappi’, naglita (prs. naglitšen) ’lyödä kiinni rautanauloilla; suudita’ |
| vepsä | nagl (mon. naglad) ’(puu)naula, vaaja’ |
| vatja | nagla ’naula; painomitta’ |
| viro | nael, eteläviro nag(e)l ’naula; painomitta’, põhja-nael ’pohjantähti’, naelata ’naulata’ |
| liivi | naʾggəl ’naula’, puʾoi-n. ’pohjantähti’, naʾggəltə ’naulata’ |