pen­ko­a

verbi/ˈpeŋkoɑˣ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

pen-ko-a (2 tavua) · 6 kirjainta · Suomen kielen 8 954. yleisin sana

Merkitys

  1. kaivaa, myllätä (löytääkseen jtk)

Synonyymit

Esimerkkilauseet

Hän kumartuu ja penkoo laatikkoa, vaan ei löydä mitään muuta kuin paperiarkkeja täynnä piirustuksia, jotka kuvaavat ilmapalloja, laskinvarjoja, lentokoneita ja kaikkea ilmapurjehdukseen kuuluvaa.
— Selma Lagerlöf, Sadun satu ynnä muita satuja
"Kenkääni minä haen, johan sen sanoin", vastasi Fred hyvin äreänä ja penkoi saamattomasti lankarullia, sormustimia, saksia y.m. mamman ompelukorista.
— John Habberton, Rouva Mayburnin kaksoiset
Ne etsivät ravintoa monin eri tavoin, kuten penkomalla kariketta, tutkimalla rantojen roskaa ja merilevää.
— Wikipedia: Vekaluhtakana

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan penkoa lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Etymologia

Vanhin tieto
Gustaf Erik Eurén, 1860
Levinneisyys
yleinen, ei Lounais-Suomi
Vastineita
karjala
Vastineet sukukielissä (1 kieli)

Lähisukukielissä

karjalapenkuo ’kaivella, tonkia; moittia, halveksia; arvella’.

Samaa juurta olevia sanoja

Yhdyssanat ja johdokset

Hierarkia

Englanninkieliset vastineet

  • rifle
  • rummage
  • ransack
  • grub

Esiintymistiheys

16 694 esiintymää · 6.4 / milj.

Suomi24
6.4
Sanomalehdet
5.1
Aikakauslehdet
2.9
Wikipedia
0.5
Reddit
7.1
Tekstitykset
10.7

Taivutustiedot

Taivutusluokka 52 (sanoa), vokaalivaihtelutyyppi G

Yleisimmät: penkoa 24 % · penkomaan 21 % · penkoo 9 %

MuotoTaivutus
Infinitiivi
Ind. prees. yks. 1.
Ind. imperf. yks. 3.
Kond. prees. yks. 3.
Pot. prees. yks. 3.
Imperat. prees. yks. 3.
Akt. 2. partisiippi
Pass. imperf.

Verbin penkoa taivutus

Indikatiivi

PersoonaPreesensImperfektiPerfektiPluskvamperfekti
minäpengonpengoinolen penkonutolin penkonut
sinäpengotpengoitolet penkonutolit penkonut
hänpenkoopenkoion penkonutoli penkonut
mepengommepengoimmeolemme penkoneetolimme penkoneet
tepengottepengoitteolette penkoneetolitte penkoneet
hepenkovatpenkoivatovat penkoneetolivat penkoneet
passiivipengotaanpengottiinon pengottuoli pengottu

Konditionaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäpenkoisinolisin penkonut
sinäpenkoisitolisit penkonut
hänpenkoisiolisi penkonut
mepenkoisimmeolisimme penkoneet
tepenkoisitteolisitte penkoneet
hepenkoisivatolisivat penkoneet
passiivipengottaisiinolisi pengottu

Imperatiivi

PersoonaPreesensPerfekti
sinäpengo—
hänpenkokoonolkoon penkonut
mepenkokaamme—
tepenkokaa—
hepenkokootolkoot penkoneet
passiivipengottakoonolkoon pengottu

Potentiaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäpenkonenlienen penkonut
sinäpenkonetlienet penkonut
hänpenkoneelienee penkonut
mepenkonemmelienemme penkoneet
tepenkonettelienette penkoneet
hepenkonevatlienevät penkoneet
passiivipengottaneenlienee pengottu

Infinitiivit

1. infinitiivipenkoa
1. inf. pitkä muotopenkoakseen
2. inf. inessiivipenkoessa
2. inf. inessiivi, passiivipengottaessa
2. inf. instruktiivipenkoen
3. inf. inessiivipenkomassa
3. inf. elatiivipenkomasta
3. inf. illatiivipenkomaan
3. inf. adessiivipenkomalla
3. inf. abessiivipenkomatta
3. inf. instruktiivipenkoman
4. infinitiivipenkominen
5. infinitiivipenkomaisillaan

Partisiipit

Aktiivin 1. partisiippipenkova
Passiivin 1. partisiippipengottava
Aktiivin 2. partisiippipenkonut
Passiivin 2. partisiippipengottu
Agenttipartisiippipenkoma
Kieltopartisiippipenkomaton

Riimit

-eŋkoɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Penkoa. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/penkoa