- Alkuperä
- Lainasana (nykyruotsi: pynta)
- Vanhin tieto
- Elias Lönnrot, 1880
- Levinneisyys
- laajalti murt.
- suomipyntätä
- nykyruotsipynta ’koristaa, laittaa hienoksi; panna kuntoon, valmistaa’, muinaisruotsi pynta ’panna kuntoon’
pyn-tä-tä (3 tavua) · 7 kirjainta
Toisen annamme Elmiralle (se oli murisijan vanhimman tyttären nimi); ei ole haitaksi, vaikka he ovatkin kauniit katsella, ja minä pynttään ja tahkoan nuket, niin että niitä on ilo nähdä."Ei sinun tarvitse olla huolissasi minun kodistani, kyllä minut eukkoni tuntee, kun ma kotia menen", sanoi Hanno tyynesti, päätänsäkään kääntämättä, syödä pyntäten evästänsä.Tartarin pynttäsi itsensä niihin ja meni arvokkaana minaretin kuistille.944 esiintymää · 0.4 / milj.
Taivutusluokka 73 (salata), vokaalivaihtelutyyppi C
Yleisimmät: pyntätty 59 % · pyntätä 24 % · pynttää 17 %
| Muoto | Taivutus |
|---|---|
| Infinitiivi | |
| Ind. prees. yks. 1. | |
| Ind. imperf. yks. 3. | |
| Kond. prees. yks. 3. | |
| Pot. prees. yks. 3. | |
| Imperat. prees. yks. 3. | |
| Akt. 2. partisiippi | |
| Pass. imperf. |
-yntætæ
Kaikki riimitAsiasanasto.fi. (s.a.). Pyntätä. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/pyntätä