su­ti­a

verbi/ˈsutiɑ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

su-ti-a (2 tavua) · 5 kirjainta · Suomen kielen 14 079. yleisin sana

Merkitykset

  1. yksikön partitiivi sanasta suti
  2. maalata, sivellä, pensselöidä
  3. pyöriä ilman pitoa paikallaan

Synonyymit

Esimerkkilauseet

— No, sitten aletaan tarsia... kun luen kolmeen, niin silloin, sutii!... yksi... kaksi... kolme?
— Juudas Puustinen, Hiihtokilpailu
Lapsi, joka on imeksinyt peukaloaan, alkaa tietysti parkua, oudon miehen sutiessa häntä karvaisella naamallaan.
— Aaro Hellaakoski, Suljettujen ovien takana
Näitä ovat esimerkiksi sulkasiveltimet, sulatussiveltimet ja sudit, mallinesiveltimet, töpötyssiveltimet, vernissasiveltimet sekä itämaiset siveltimet.
— Wikipedia: Sivellin

Etymologia

1sutia1 – sivellä, maalata (siveltimellä), pyyhkiä, ripsua (luudalla); tehdä nopeasti tai huolimattomasti

Alkuperä
Lainasana (nykyruotsi: sudd)
Sanakirjassa
Käsitellään sanan suti yhteydessä
Vanhin tieto
Daniel Juslenius, 1745
Vastineita
karjala, viro
  1. suomisuti
  2. nykyruotsisudd ’suti, tuppo; riepututti’, sudda ’tahrata, tuhria, töhriä; kulkea hitaasti; touhuta’

Samaa alkuperää kuin sutata1, katso tätä. Vertaa sotta1.

Vastineet sukukielissä (2 kieltä)

Lähisukukielissä

–(ainakin osittain →) inkeroinen sutti ’pensseli’
karjalasutie ’tehdä rivakasti, viuhtoa’, sutittoa ’sama merkitys’
virosudi ’sivellin, suti’, sudida ’sutia, hutkia, hutiloida’

Samaa juurta olevia sanoja

2sutia2 – tuomita, käräjöidä; neuvotella

Alkuperä
Lainasana (venäjä: sudít́)
Sanakirjassa
Käsitellään sanan suutia yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja

Lainalähde: ← venäjä sudít́ ’tuomita, päättää, määrätä; sallia; arvostella, arvella, harkita; tutkia; selvitellä’ (→ koltansaame sūda̮d (kildininsaame) ’tuomita’), sud ’tuomio, oikeuskäsittely; tuomioistuin; arvostelu, mielipide’.

merk. muun muassa ’käräjät, oikeus; välienselvittely’

Vanhempi laina samasta venäjän sanueesta on suntio, katso tätä. Katso myös suutia2 ja suunta.

Vastineet sukukielissä (5 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinensūita, sūtia ’tuomita’, sūto ’käräjät’
karjalasuutie ’tuomita (oikeudessa); määrätä, säätää; panetella, moittia, arvostella; ratkaista (riita tai asia); voittaa, olla parempi’, suuto ’käräjät; tuomio, rangaistus’
lyydisūd́ida ’tuomita, ratkaista; panetella; turmella, vahingoittaa noitumisella (häissä)’, sūd (partit. sūdod) ’sallimus’, sud́ ’tuomari’
vepsäsūt́t́a (prs. sūd́in), sut́t́a ’tuomita; arvostella pahoin jtak; haukkua takanapäin’, sud, sūd (mon. ‑od, ‑ad) ’tuomioistuin, käräjät’
vatjasūdia ’tuomita, rangaista’, sūtia ’moittia, käräjöidä’, (vatjan Kukkosin murre) sūt́śia (prs. sū(h)ip) ’sama merkitys’, sūto ’tuomari; tuomioistuin, oikeudenkäynti’

Samaa juurta olevia sanoja

Yhdyssanat ja johdokset

Johdokset

Liittyvät sanat

Hierarkia

Englanninkieliset vastineet

  • daub

Esiintymistiheys

8 845 esiintymää · 3.4 / milj.

Suomi24
3.9
Sanomalehdet
3.1
Aikakauslehdet
0.9
Wikipedia
0.2
Reddit
0.8
Tekstitykset
0.5

Taivutustiedot

Taivutusluokka 61 (sallia), vokaalivaihtelutyyppi F

Yleisimmät: sutii 34 % · sutimaan 20 % · suti 11 %

MuotoTaivutus
Infinitiivi
Ind. prees. yks. 1.
Ind. imperf. yks. 3.
Kond. prees. yks. 3.
Pot. prees. yks. 3.
Imperat. prees. yks. 3.
Akt. 2. partisiippi
Pass. imperf.

Verbin sutia taivutus

Indikatiivi

PersoonaPreesensImperfektiPerfektiPluskvamperfekti
minäsudinsudinolen sutinutolin sutinut
sinäsuditsuditolet sutinutolit sutinut
hänsutiisution sutinutoli sutinut
mesudimmesudimmeolemme sutineetolimme sutineet
tesudittesuditteolette sutineetolitte sutineet
hesutivatsutivatovat sutineetolivat sutineet
passiivisuditaansudittiinon sudittuoli sudittu

Konditionaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäsutisinolisin sutinut
sinäsutisitolisit sutinut
hänsutisiolisi sutinut
mesutisimmeolisimme sutineet
tesutisitteolisitte sutineet
hesutisivatolisivat sutineet
passiivisudittaisiinolisi sudittu

Imperatiivi

PersoonaPreesensPerfekti
sinäsudi—
hänsutikoonolkoon sutinut
mesutikaamme—
tesutikaa—
hesutikootolkoot sutineet
passiivisudittakoonolkoon sudittu

Potentiaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäsutinenlienen sutinut
sinäsutinetlienet sutinut
hänsutineelienee sutinut
mesutinemmelienemme sutineet
tesutinettelienette sutineet
hesutinevatlienevät sutineet
passiivisudittaneenlienee sudittu

Infinitiivit

1. infinitiivisutia
1. inf. pitkä muotosutiakseen
2. inf. inessiivisutiessa
2. inf. inessiivi, passiivisudittaessa
2. inf. instruktiivisutien
3. inf. inessiivisutimassa
3. inf. elatiivisutimasta
3. inf. illatiivisutimaan
3. inf. adessiivisutimalla
3. inf. abessiivisutimatta
3. inf. instruktiivisutiman
4. infinitiivisutiminen
5. infinitiivisutimaisillaan

Partisiipit

Aktiivin 1. partisiippisutiva
Passiivin 1. partisiippisudittava
Aktiivin 2. partisiippisutinut
Passiivin 2. partisiippisudittu
Agenttipartisiippisutima
Kieltopartisiippisutimaton

Riimit

-utiɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Sutia. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/sutia