1sutata1 – liata, sotkea, töhriä; pestä, hangata, pyyhkiä; survoa (esim. marjoja)
- Alkuperä
- Lainasana (nykyruotsi: sudda)
- Vanhin tieto
- 1644
- Levinneisyys
- Lounais-Suomi, paikoin muualla
Lähtökohta: ← nykyruotsi sudda ’tahrata, töhertää, maalata huonosti; pyyhkiä pois; kulkea hitaasti, vetelehtiä; puuhata, touhuta’, suddare ’tuhertaja, töhertäjä’, vaikkakin mukana on ilmeisesti myös omap. deskr. aineistoa. — Tähän myös suomi suttu (eri murt. muun muassa) ’sotku; lapsille tehty pullaseos; lehmille jauhoista ym. valmistettu haude (Gan); (peruna)sose, muhennos, (puolukka)survos’, suttuinen ← nykyruotsi sudd ’töherrys, tuherrus, suttu’. — Samaa germaaninen alkuperää on myös suti1 (katso tätä), sutia.