suut­tu­nut

adjektiivi/ˈsuːtːunut/
Jaa
Viittaa artikkeliin

suut-tu-nut (3 tavua) · 9 kirjainta

Johdettu sanasta: suuttua

Merkitykset

(käännetty englannista)
  1. voimakkaan vihan tai raivon vallassa oleva
  2. ärsyyntynyt, harmistunut tai loukkaantunut

Synonyymit ja vastakohtasanat

Vastakohtasanat

Esimerkkilauseet

Suuttuneena, tuskastuessaan, ilmoitti herra komissarjus, että hän oli vietävä vanhempainsa luo, mutta yhdellä ehdolla: että hän lupaisi olla sitä koskaan enää tekemättä.
— Alphonse Daudet, Fromont vanhempi ja Risler nuorempi
Pikku Inkeri istui Ollin vieressä; hän oli kuin lintu, joka oli päässyt häkistään; hän haasteli, hän otti ohjakset Ollin käsistä itse ajaakseen, eikä Olli suuttunut; näytti siltä kuin tuo ankara vanhus olisi erittäin mieltynyt iloisen tytön seuraan.
— Corelia Levetzow, Meidän naapurimme; Margreta
Hetoimokles oli suuttunut siitä, ettei ollut saanut kutsua juhliin, vaikka hänet tunnettiinkin siitä, ettei hän koskaan osallistu juhliin.
— Wikipedia: Juomingit

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan suuttunut lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Englanninkieliset vastineet

  • angered
  • annoyed
  • nettled

Taivutustiedot

Taivutusluokka 47 (kuollut)

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Vertailumuodot: suuttunut – suuttuneempi – suuttunein

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Suuttunut. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 22.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/suuttunut