- Alkuperä
- Lainasana (kanta-arja)
- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan viha yhteydessä
- Vanhin tieto
- Mikael Agricola (eli n. 1510–1557)
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 3 muuta kieltä
Lähtökohta: ← kanta-arja (kantairani) *viša-, vertaa muinaisintia viṣám, avesta vīša- ’myrkky’, pehlevi viš ’myrkky; sappi’ (samaa indoeurooppalainen alkuperää kuin latina virus ’neste, mehu; myrkky’).
katso erikseen vihakka, vihanta, viheliäinen, vihreä
Vastineet sukukielissä (9 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | viha ’viha; kipeän ärsytys’, vihata, vihhain ’vihainen’, vihollīn ’vihollinen’ |
|---|---|
| karjala | viha ’viha; myrkky; taudin aiheuttava (maaginen) voima; tulehdus’, vihata ’vihata; vihoitella, vaivata (kipu)’, vihaine ’vihainen; pureva; kitkerä; ärtynyt’ |
| lyydi | viha ’viha; (käärmeen) myrkky’ |
| vepsä | viha ’viha; käärmeen myrkky tai sen aiheuttama kipu’ |
| vatja | viha ’viha, kiukku; vaino; kitkerä, karvas’, (Tsv) vihat(a) ’vihata’, vihain ’vihainen, kiukkuinen’ |
| viro | viha ’viha, kauna; (käärmeen) myrkky; kitkerä, karvas’, vihata ’vihata’, vihane ’vihainen; myrkyllinen’ |
| liivi | vijā ’myrkky; piipun ihvi; puun kuoren alla oleva kitkerä kerros’, viʾijə ’vihastua; olla vihainen’, viʾjji ’myrkyllinen’ |
(itämerensuomi → pohjoissaame vâšše (piitimensaame luulajansaame inarinsaame koltansaame) ’viha’)
Kaukaisemmissa sukukielissä
| udmurtti | vož ’viha, kiukku’, vožalni̮ ’himoita’ |
|---|---|
| komi | vež ’kateus’, vežalni̮ ’kadehtia’ |
Samaa juurta olevia sanoja
Lue myös Kotuksen kirjoitus vihreä.