yö­kau­si

substantiivi/ˈyø̯ˌkɑu̯si/
Jaa
Viittaa artikkeliin

yö-kau-si (3 tavua) · 7 kirjainta

Yhdyssana: yö + kausi

Merkitys

  1. koko yö

Esimerkkilauseet

Niin he istuivat yökauden, väliin puhellen, väliin äänettöminä, väliin nukkuen, Sif nojaten Britaan ja Brita laivanpartaaseen.
— Runa, Valkoliljan tytär
Mutta yleensä: toimeen tultiin, toimeen tultiin, ja Ester raukka sai kitua yökaudet vuoteessaan, kun minä luin Pohjoismaiden historiaa, kunnes armahdin häntä ja siirsin lukupöytäni ruokasaliin.
— Hella Wuolijoki, Yliopistovuodet Helsingissä 1904-1908
Runous valvotutti häntä yökausia, sillä hän kirjoitti runonsa ranskaksi ja mietti niihin loppusointuja.
— Wikipedia: Fredrik Suuri

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan yökausi lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Adjektiivit
Nyt minä valvon yökausia pohtiessani kaikkia niiden välisiä värivivahduksia -- siinä se erotus on.
— Mary Augusta Ward, Marcella
Niin "Lea", niin "Martha", niin "Jeannetten häät", niin "Trubaduri", niin "Yökausi Lahdella".
— Eliel Aspelin-Haapkylä, Suomalaisen teatterin historia I
Aika, joka von Corenilta meni tähdätessä, tuntui Lajevskista pitemmältä kuin yökausi.
— Anton Tšehov, Kaksintaistelu
Hauska onkin näiden ystävällisten ihmisten seurassa yökausi viettää.
— Samuli Paulaharju, Matkakertomuksia Karjalan kankahilta

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan yö yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 8 muuta kieltä
Vastineet sukukielissä (14 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenȫ, ǖ ’yö’, öitsi: öitsis ’yöpaimenessa’
karjalayö ’yö’, yölline ’öinen; yöllä ollut’, öine ’öinen’, yötyö ’yöpyä’
lyydiüö ’yö’, üöĺīńe ’yön yli seissyt’, üödüdä ’yöpyä’
vepsäö ’yö’, öĺńe ’yöllinen’, üińe ’sama merkitys’, öduda ’yöpyä’
vatjaȫ ’yö’, eittsē (ill.) ’yöpaimeneen’
viroöö ’yö’, öine ’öinen, yöllinen’, ööbida ’yöpyä’, (murt.) öitsel, öitses ’yöpaimenessa’
liiviīe, (vanh.) ǖö ’yö’

Kaukaisemmissa sukukielissä

saameiggjâ ’yö’
ersämordvaersämordva ve, vä, mokšamordva vä
udmurttiuj
komivoj
etelämansietelämansi jī, itämansi ji, länsimansi jiγ
itähantiitähanti ĕj, jĕj
unkariéj ’sama merkitys’
Vastineet sukukielissä (4 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenkaus: kū-, üökaus
karjalakauši: kuuk., kautehet (mon.) ’‑kausi, jnk ajan verran’: kuun, vuuven kaudehet
virokaud (g. kauu, kaua; Wied), kaude (Wied) ’suunta, tie’, kaudne (uud.) ’välillinen, epävarma’: kuuk. ’kuukautinen’, pealisk. ’pintapuolinen, pinnallinen’

Kaukaisemmissa sukukielissä

eteläsaameeteläsaame guoudah, guoudan ’keskellä, ‑ltä’, piitimensaame kuoutāt ’kahtia, keskeltä kahtia’; pohjoissaame guowˈdâ (luulajansaame inarinsaame) ’tasa-, keski-’: pohjoissaame guowˈdâ-juokko ’tasajako’ jne.; pohjoissaame guowˈdo (inarinsaame koltansaame kildininsaame turjansaame) ’keskellä, ‑ssä; suoraan kohti, vastaan’, pohjoissaame guowˈdel (eteläsaame piitimensaame luulajansaame inarinsaame) ’keskus jne.’ (luulajansaame kau´ta: itiet-k. ’aamukausi’ ← suomi kausi).

Samaa juurta olevia sanoja

Esiintymistiheys

2 828 esiintymää · 1.1 / milj.

Suomi24
1.3
Sanomalehdet
0.4
Aikakauslehdet
0.3
Wikipedia
0.1
Reddit
0.2
Tekstitykset
0.4

Taivutustiedot

Yleisimmät: yökaudet 83 % · yökausia 14 % · yökausiksi 2 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-ɑusi

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Yökausi. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 21.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/yökausi