ir­ro­tet­tu

adjektiivi, verbi
Jaa
Viittaa artikkeliin

ir-ro-tet-tu (4 tavua) · 9 kirjainta

Johdettu sanasta: irrottaa

Merkitykset

(käännetty englannista)
  1. sellainen, jonka liitos on avattu tai joka ei ole enää kiinni jossakin
  2. pinnasta tai rajan yli ulos työntyvä tai esiin pistävä

Synonyymit ja vastakohtasanat

Esimerkkilauseet

Mutta, kummallista kyllä, ei ainoakaan näistä käskyistä, toimenpiteistä eikä suunnitelmista, jotka eivät olleet huonompia kuin muutkaan tämmöisissä tapauksissa annettavat käskyt, pystynyt itse asian ytimeen, vaan ne kieppuivat oman onnensa nojassa ja tarkotuksetta kuin kellon koneistosta irrotetut viisarit, jotka eivät koske rattaisiin.
— Leo Tolstoi, Sota ja rauha IV
Irrotettuaan kuormat aasien selästä Adam päästi ne mehevään ruohikkoon.
— Zane Grey, Erämaan vaeltaja
Silloin, kun trigonometrisia funktioita käytetään alkuperäisestä geometrisesta yhteydestään irrotettuina, oletetaan yleensä, että niiden argumentit ovat paljaita lukuja.
— Wikipedia: Trigonometria

Englanninkieliset vastineet

  • unstuckyläkäsite
  • separated
  • separate
  • relieved

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Irrotettu. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 21.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/irrotettu