1humu1 – humina; hälinä, kohina, pauhu, (juhlien tai huvitusten) iloinen meno
- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan humista yhteydessä
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, lyydi, viro
Onomat. sanoja, vertaa myös huumata2 ja hymistä.
Vastineet sukukielissä (4 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | humissa, humajā ’humista’, hummīne ’humina’ |
|---|---|
| karjala | humissa, humata ’humista, jymistä’, humahtoa ’humahtaa’ |
| lyydi | huvišta ’humista’, huvaita ’soida’, huvahtazeta ’äännähtää’ |
| viro | (h)umiseda ’humista; jylistä, huutaa kumeasti’, umada ’kohista’, (h)umin ’humina’. |
Samaa juurta olevia sanoja
- humista1745
- humata
- humahtaa
- humah(d)uttaa
- humina1510