- Alkuperä
- Lainasana (germaaninen)
- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan valta yhteydessä
- Vanhin tieto
- David Emanuel Daniel, 1853
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro, liivi
Lähtökohta: ← germaaninen (kantaskandinaavi) *walđa, vertaa muinaisnorja nykynorja vald ’valta, herruus; jnk hallinnassa tai omistuksessa oleva alue’, muinaisruotsi vald ’voima, valta, oikeus, väkivalta’, nykyruotsi våld, nykytanska vold ’väkivalta’.
Samasta lähteestä (osittain skandinaavinen, osittain itämerensuomi →) pohjoissaame valˈde (luulajansaame inarinsaame koltansaame kildininsaame) ’valtuus, valta’; suomi → pohjoissaame valˈdegodˈde (inarinsaame koltansaame) ’valtakunta’. — Katso myös vallita, valtuus (s.v. valtuuttaa).
Vastineet sukukielissä (7 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | valta ’hallinta-alue; valta; runsas’, vallallā ’vapaana’, vallallīn ’irtonainen’ |
|---|---|
| karjala | valta ’valta’, valloillah ’valloillaan, irti’, vallalline ’vapaa, vallaton, omavaltainen; oiva’, valta-, valtamosuoni ’valtimo tai laskimo’ |
| lyydi | vald(e̮) ’valta’, valdalīńe ’omavaltainen, vallaton’ |
| vepsä | vaud (g. ‑an) ’valta’, vaudau ’vapaana’, valdoiĺ ’sama merkitys’, vaudaĺīńe ’omavaltainen, tottelematon’ |
| vatja | valta ’valta, voima; kunta’, vallatō ’vallaton, kuriton’ |
| viro | vald (g. valla) ’kunta; valta’, vallali ’irti, vapaana’, vallatu ’vallaton, kuriton’, vägivald ’väkivalta’, meelevald ’mielivalta’ (kirjak. vallata ’hallita, osata’, valdav ’valtava’, vallutada ’valloittaa’, valdkond ’alue, ala’ ← suomi) |
| liivi | vālda ’hallinto; valta; alue, valtio’, vāldiń ’irrallaan, avoinna, vapaana’, vāldali ’omavaltainen; riippumaton’, vālda-meʾr ’Itämeri’ |
Sanueelle on esitetty vertauskohtia myös muista kielikunnista, esimerkiksi jukagiiri hobo-nugode- ’kaataa maahan’ (nugo ’kaatua’) || altailainen: goldi χumśuri- ’kaataa kumoon, heittää nurin’, mantšu kumcuhun ’käyrä, kumara’, tunguusi kum-te̮ ’kaatua kumoon’, burjaatti xȯmer- ’panna nurin’ || indoeurooppalainen *qᵊm- ’kupera’: kreikka kamarā ’holvi, kaari, kupu’ | latina camur ’käyrä’ | muinaisintia kmara- ’olla käyrä’.
Vastineet sukukielissä (15 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | kummullā ’kumollaan’ |
|---|---|
| karjala | kumossa, kumoh, kumoallah ’kumossa’, ‑lleh ’kumoon’, kumata ’kumota, kaataa tai kääntää kumolleen’, kumalleh ’kumossa, kumoon’ |
| lyydi | kumad́i ’sama merkitys’, kumaiduda ’mennä kumoon’, kumaitta ’panna, kääntää kumoon, kaataa’ |
| vepsä | kumaita ’sama merkitys’ |
| vatja | kummolā, kummollā ’kumolleen; kumollaan, vatsallaan’ |
| viro | kummuli, ‑ali ’kumossa, -oon, vatsallaan, ‑lleen’, kummutada ’kumota, kaataa’, ? kumm (g. ‑i, ‑u) ’kupu, holvi’, ? kummida ’holvata, kaareutua’ |
| liivi | kumāləz, kuʾmliz ’kumollaan, ‑lleen’, kuʾmtə ’kumota’ |
Kaukaisemmissa sukukielissä
| saame | gomo ’kumollaan oleva’, gobmot ’kumossa, ‑oon’, gometit (pohjoissaame myös gomotit) ’kumota, kaataa’ |
|---|---|
| ersämordva | ersämordva komaftoms ’sama merkitys’ |
| länsimari | länsimari kə̑mə̑k, itämari kumə̑k ’nurin, kumossa’, länsimari kə̑mə̑ktem, itämari kumə̑ktem ’kääntää kumoon, kumota’ |
| udmurtti | ke̮miń ’kumossa, ‑oon’, ki̮mani̮ ’kaataa kumoon’, ? ki̮mes, ki̮mi̮s ’otsa’ |
| komi | ki̮mi̮ń, ‑iń ’kumossa, ‑oon, kasvot alaspäin’, ki̮mni̮ ’kääntää kumoon (astia, vene)’, ? ki̮m: śin-ki̮m ’silmäkulma’, ki̮me̮s, ‑es ’otsa’ |
| etelämansi | etelämansi kaməwtāχt- ’mennä kumoon (vene)’, itämansi χaməj, länsimansi kam, kamə, koməγ, pohjoismansi χomi ’kumossa, ‑oon, suulleen, vatsalleen’, itämansi χam- ’kaataa kumoon’ |
| itähanti | itähanti komtaγ ’etukumarassa, vatsallaan’, kămətγi̮ ’silmilleen (esimerkiksi suistua)’, etelähanti χăm ’ylösalaisin’, etelähanti pohjoishanti χŏmta, χămta ’alassuin, kumossa, -oon, vatsallaan, ‑een’, etelähanti χum-, pohjoishanti χǫm- ’peittää alassuin käännetyllä astialla’ |
| unkari | homlít ’kumota, vierittää’, ? homlok ’otsa, etuosa; (vanh.) otsalleen, kasvoilleen’ |
| – | ? nenetsi χawā- ’kaatua (esimerkiksi puu, juopunut)’, χawdā- ’kaataa’ |
| – | ? enetsi kaʾaða-, kaʾara- ’kaataa’ |
| – | ? nganasani kamágu ’makaava puu’ |
| – | ? selkuppi qamt, qami̮ttä ’kasvoillaan, suullaan’ |
| – | ?? kamassi kamaʾ ’otsa’. |