- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan joutaa yhteydessä
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, viro, liivi
Vastineet sukukielissä (6 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | joutā ’joutaa’, joutava ’joutilas’ |
|---|---|
| karjala | joutoa ’ehtiä, ennättää; olla vapaana; olla omiaan jhk; voida, kyetä’, joutava ’joutilas, toimeton; turha, kelvoton, arvoton’, jouto ’(jouto)aika’, joutilas ’joutilas, työtön; hieho, vasikka’ |
| lyydi | d́outta ’joutaa’, d́oud ’jouto, vapaa-aika’, d́oudau ’vapaa, joutilas’, d́outi ’jouten’ |
| vepsä | jouta ’ehtiä, joutaa’, joudai, joud́ja ’tyhjä, ontto, joutava’, joute ’jouten’ |
| viro | jõuda ’jaksaa, voida; ennättää, joutua’, jõude ’jouten’, jõudik ’joutain, mullikka’, jõud (g. jõu) ’voima, kyky, mahti; vara, hengenlahja; kiire’ |
| liivi | joudə ’voida; joutaa, ehtiä’, joud ’voima, mahti’. |
suomi → luulajansaame jåu´tēt, ruotsinsaame (LÖ) jåutet ’tulla vihdoin; ehtiä, joutaa’, luulajansaame jåu´tō, pohjoissaame joawˈdo ’(jouto)aika’, nykyruotsi murt. Suomi jöutas ’sopia, soveltua’; liivi → latvia jauda ’voima, kyky’, jaudāt ’voida, kyetä’. Rinnastuksia eräisiin ugrilainen kielten verbeihin (unkari jut ’tulla, päästä; joutua, riittää’ jne.) on pidettävä epävarmoina.