kol­hi­a

verbi/ˈkolhiɑˣ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

kol-hi-a (2 tavua) · 6 kirjainta · Suomen kielen 13 812. yleisin sana

Merkitys

Synonyymit

Esimerkkilauseet

Hän menetteli sanojensa mukaisesti, kolhi kylkiluitani armottomasti, kunnes henkeni tuntui tyyten salpautuneen, otti sitten köydenpätkän ja pieksi minua, kunnes tottelin hänen komennustaan ja lähdin heti kannelle.
— Frederick Marryat, Peter Simple merillä
Vasaralla kolhikaa, Kunne kuori halkiaa.
— August Ahlqvist, Säkeniä
Lapsi kolhii itseään, pudottelee tavaroita, kompastelee, hänen voimansäätelynsä on epätarkoituksenmukaista, pukeutuminen ja ruokailu sujuvat hitaasti ja kömpelösti tai liikkuminen voi olla rytmitöntä.
— Wikipedia: Dyspraksia

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan kolhia lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Hän vääntelehti lattialla ja kolhi päätään kiviin.
— Carl Blink, Kaarle ja Sigismund II
Kolhisimme vain jalkamme kipeiksi kiviin.
— H. Rider Haggard, Maiwan kosto

Etymologia

Vanhin tieto
Daniel Juslenius, 1745
Levinneisyys
yleinen, ei Länsipohja Inkerinmaa
Vastineita
inkeroinen, karjala

Ilmeisesti deskr.-pohjaisia sanoja, vertaa kolata.

Vastineet sukukielissä (2 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenkolhia, kolhata ’lyödä, iskeä’
karjalakolhie, kohlita, kohlata ’kolhia, lyödä’, kolhu, kohlu ’kolhu, lyönti, kolaus’.

Samaa juurta olevia sanoja

Englanninkieliset vastineet

  • bruise
  • contuse
  • jam

Esiintymistiheys

9 075 esiintymää · 3.5 / milj.

Suomi24
3.7
Sanomalehdet
3.9
Aikakauslehdet
2.4
Wikipedia
0.4
Reddit
1.4
Tekstitykset
2.5

Taivutustiedot

Taivutusluokka 61 (sallia)

Yleisimmät: kolhii 17 % · kolhi 17 % · kolhittu 14 %

MuotoTaivutus
Infinitiivi
Ind. prees. yks. 1.
Ind. imperf. yks. 3.
Kond. prees. yks. 3.
Pot. prees. yks. 3.
Imperat. prees. yks. 3.
Akt. 2. partisiippi
Pass. imperf.

Verbin kolhia taivutus

Indikatiivi

PersoonaPreesensImperfektiPerfektiPluskvamperfekti
minäkolhinkolhinolen kolhinutolin kolhinut
sinäkolhitkolhitolet kolhinutolit kolhinut
hänkolhiikolhion kolhinutoli kolhinut
mekolhimmekolhimmeolemme kolhineetolimme kolhineet
tekolhittekolhitteolette kolhineetolitte kolhineet
hekolhivatkolhivatovat kolhineetolivat kolhineet
passiivikolhitaankolhittiinon kolhittuoli kolhittu

Konditionaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäkolhisinolisin kolhinut
sinäkolhisitolisit kolhinut
hänkolhisiolisi kolhinut
mekolhisimmeolisimme kolhineet
tekolhisitteolisitte kolhineet
hekolhisivatolisivat kolhineet
passiivikolhittaisiinolisi kolhittu

Imperatiivi

PersoonaPreesensPerfekti
sinäkolhi—
hänkolhikoonolkoon kolhinut
mekolhikaamme—
tekolhikaa—
hekolhikootolkoot kolhineet
passiivikolhittakoonolkoon kolhittu

Potentiaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäkolhinenlienen kolhinut
sinäkolhinetlienet kolhinut
hänkolhineelienee kolhinut
mekolhinemmelienemme kolhineet
tekolhinettelienette kolhineet
hekolhinevatlienevät kolhineet
passiivikolhittaneenlienee kolhittu

Infinitiivit

1. infinitiivikolhia
1. inf. pitkä muotokolhiakseen
2. inf. inessiivikolhiessa
2. inf. inessiivi, passiivikolhittaessa
2. inf. instruktiivikolhien
3. inf. inessiivikolhimassa
3. inf. elatiivikolhimasta
3. inf. illatiivikolhimaan
3. inf. adessiivikolhimalla
3. inf. abessiivikolhimatta
3. inf. instruktiivikolhiman
4. infinitiivikolhiminen
5. infinitiivikolhimaisillaan

Partisiipit

Aktiivin 1. partisiippikolhiva
Passiivin 1. partisiippikolhittava
Aktiivin 2. partisiippikolhinut
Passiivin 2. partisiippikolhittu
Agenttipartisiippikolhima
Kieltopartisiippikolhimaton

Riimit

-olhiɑ

Kaikki riimit
aiheet:

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Kolhia. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/kolhia